Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut
Kansalaisten turvallisuuspoliittisia mielipiteitä käsittelevän tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut selkeästi viime vuodesta. Yleisen asevelvollisuuden kannatus on noussut.
Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) teettämästä haastattelututkimuksesta selviää, että suomalaisten maanpuolustustahto on seitsemän prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2015. Vastanneista 71 prosenttia on sitä mieltä, että Suomea on puolustettava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut yhden vuoden aikana enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana. MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) kuitenkin muistuttaa, että 71 prosenttia on korkea luku. Esimerkiksi vuonna 1970 Suomen aseellista puolustamista kaikissa tilanteissa tuki vain 42 prosenttia kansalaisista.
– Tiedämme, että suomalaisten maanpuolustustahto on erittäin korkealla tasolla eurooppalaisiin tutkimuksiin verrattuna. Yleisellä asevelvollisuudella on varmasti suuri merkitys tähän, Vikman sanoo.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg varoittaa vetämästä liian voimakkaita johtopäätöksiä maanpuolustustahdon laskusta MTS:n tutkimuksen perusteella.
– Tässä tutkimuksessa on kysytty aiheesta yksi kysymys. Siitä saadaan hyvä pohja, mutta ihmisten syvällisemmän maanpuolustussuhteen selvittäminen vaatii ehkä pidempiä haastatteluja. Meillä (Maanpuolustuskorkeakoululla) on aluillaan hanke, jossa selvitetään ihmisten käsityksiä maanpuolustuksesta. Tarkoitus on tutkia, mihin se tahto kohdistuu. Ajatellaanko vielä sotilaallista maanpuolustusta, vai missä määrin ajatellaan kokonaisturvallisuutta ja erilaisia uhkia?
MTS on valtioneuvoston eduskuntavaalikaudeksi asettama pysyvä parlamentaarinen komitea. Sen yhtenä keskeisenä tehtävänä on selvittää suomalaisten turvallisuuspolitiikkaa koskevia mielipiteitä ja asenteita.
MTS on toteuttanut 1960-luvulta lähtien vuosittain vähintään yhden kattavan haastattelututkimuksen. Tämänvuotisessa tutkimuksessa haastateltiin syys-lokakuussa tuhat 15–79 vuotiasta suomalaista ahvenanmaalaisia lukuunottamatta.
Maanpuolustustahdon laskun lisäksi tällä kertaa nousi esille yleisen asevelvollisuuden kannatuksen nousu. Suomalaisista 79 prosenttia kannattaa yleistä asevelvollisuutta, kun viime vuonna vastaava luku oli 75 prosenttia.
Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden kannatus on pysynyt lähes ennallaan. Noin neljännes suomalaisista kannattaa jäsenyyttä. Jäsenyyden vastustajia on 61 prosenttia. Luvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vikman uskoo, että keskeinen syy tähän on se, että poliittiset päättäjät eivät ole tuoneet kysymystä aktiivisesti esille.
– Uskon, että jos muutosta nähtäisiin, se tapahtuisi sitten, kun valtionjohto on antanut jonkinlaista signaalia muutoksen tarpeellisuudesta.
Suomalaiset ovat tällä hetkellä eniten huolissaan maailman pakolaistilanteesta ja kotimaan työllisyysnäkymistä. Naiset näkevät tulevaisuuden turvattomampana kuin miehet, kuten edellisenä vuonna.
