Siviilipalvelusvelvollisille ei sijoitusta

Siviilipalveluksen suorittaneille ei suunnitella kriisiajan tehtäviä. Eri hallintoyksiköt voivat tarpeen mukaan pyytää siviilipalvelusvelvollisia käyttöönsä kriisiaikana.

Siviilipalvelusvelvollisia ei käytännössä sijoiteta kriisiajan tehtäviin. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa Siviilipalvelus 2020 (2011) esitetään, että tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia kriisitilanteessa joissakin erityisissä tehtävissä luovutaan. Toisin sanoen sijoitussuunnitelmia ei laadittaisi.

Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Sami Teräväinen kertoo, että varsinaista sijoitusvelvollisuutta eri palveluspaikoilla ei edes ole. Poikkeusolojen suunnitelmien teko siviilipalvelusvelvollisten osalta on siis kiinni hallintoyksiköiden omasta tarpeesta.

– Siviilipalveluslain ajatus on, että eri viranomaisten hallinnonaloilla katsotaan, onko tarvetta siviilipalvelusvelvollisten käyttämiselle poikkeusoloissa, jonka jälkeen heistä tehdään pyyntö siviilipalveluskeskukselle, Teräväinen toteaa.

Pyyntö siviilipalveluskeskukselle tehtäisiin kuitenkin vasta kriisitilanteessa; mitään valmista sijoituslistaa siviilipalveluskeskuksella ei ole.

Teräväisen mielestä siviilipalvelusvelvollisten sijoittamattomuus ei ole ongelma.

– Kun pohditaan valmiussuunnittelua ei-sotilaallisten kriisien hallitsemiseksi, on ensisijainen vaihtoehto käyttää koulutettua henkilöstöä eikä siviilipalvelusvelvollisia, joiden koulutus painottuu normaaliolojen riskien hallitsemiseen. Valmiuslaki mahdollistaa kuitenkin, että kriisitilanteen hallitsemiseksi voidaan määrätä siihen soveltuvaa työvoimaa, Teräväinen perustelee.

Siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelusvelvolliset kuuluvat joko siviilivarantoon tai lisävarantoon. Tasavallan presidentti voi määrätä siviilipalvelusvelvolliset ylimääräiseen palvelukseen tai liikekannallepanoon. Kertausharjoituksiin velvollisia ei voida käskeä.

 

Siviilipalvelukseen hakeutuu noin 2 200 henkilöä vuosittain, mikä on noin 7 prosenttia miesikäluokasta. Viime vuonna siviilipalveluskeskus koulutti noin 1600 velvollista.

Siviilipalvelukseen kuuluu 28 vuorokauden koulutusjakso, jonka alussa koulutettavat jaetaan neljään eri koulutusryhmään: palo, pelastus ja väestönsuojelu, ympäristö ja yhteiskunta, yleiset kansalaisvalmiudet ja väkivallan ennaltaehkäisy.

Koulutusjakson jälkeen siviilipalvelusvelvolliset suorittavat palveluksensa loppuun työpalveluna. Siviilipalveluslaki määrittelee, että työpalvelun on oltava yhteiskunnalle hyödyllistä, ja palveluspaikan tulee olla voittoa tavoittelematon yhteisö.

Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että verrattuna esimerkiksi varusmiespalvelukseen, siviilipalveluksen kohdalla ei ole ollut selkeää ymmärrystä siitä, mikä palveluksen merkitys on kriisiaikana. Enemmän korostetaankin palveluksesta saatavaa yhteiskunnallista hyötyä normaalioloissa.

– Siviilipalveluksesta otetaan hyöty irti sillä hetkellä, kun palvelusta suoritetaan. Palveluksen jälkeen jokaisella on karttunut osaamista ja todellinen yhteiskunnallinen hyöty tulee siitä, että henkilö jatkaa esimerkiksi omassa työssään, Reijonen pohtii.

Mikäli tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia jossain erityisissä tehtävissä kriisiaikana luovutaan kokonaan, vaatii se muutoksia siviilipalveluslakiin.