Sielunhoitoa ja ryhmänjohtamista
"Kun päätin hakea teologiseen opiskelemaan, tiesin jo haluavani myös armeijassa näihin tehtäviin, jos vain opiskelupaikan saan, ja sen sainkin. "
Alikersantti Mikko Salo / Porin prikaati, Säkylä / Varusmiespappi / TJ 135
"Sain opiskelupaikan teologisesta tiedekunnasta viime keväänä, ja sillä opiskelupaikalla näihin tehtäviin pääsin.
Tehtäväni on kirkollista työtä, joka tarkoittaa pääasiassa sielunhoitoa, eli kohtaan varusmiehiä erilaisissa tilanteissa ja juttelen heidän kanssaan. Siihen kuuluu myös opetusta ja julistusta, pidän esimerkiksi kenttäehtoollisia yhteistyössä kenttärovastin kanssa, eilenkin kävin metsässä avustamassa ehtoollisen jaossa. Välillä käyn myös seikkailemassa varusmiesten oppitunneilla. Paljon ajastani kuluu myös tulevien tehtävien, esimerkiksi hartauksien suunnitteluun. Pidän viikoittain sotilaskodissa toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvää toimintaa, jossa on vapaaehtoinen hartaus.
Jos minua ei tarvita kirkollisessa työssä, menen oman yksikön mukana ollen yksi ryhmänjohtajista. Tällaisia yksikköpäiviä on noin viidestä kymmeneen päivää kuukaudessa. Peruskoulutuskaudella olen ehkä vähän enemmän mukana kuin joukkokoulutuskaudella, sillä olen esikuntakomppaniassa ja käynyt jääkäri-aukin, niin en enää joukko- ja erikoiskoulutuskaudella osaa heitä kouluttaa. Mutta kun tässä alussa on kuitenkin perussotilaallisia juttuja, niin pystyn olemaan mukana kouluttamassa.
Kirkollinen työ on tietenkin täällä hyvin erilaista kuin siviilissä. Puolustusvoimat tuo siihen omanlaisen leimansa: asiat hoidetaan ehkä vähän tehokkaammin ja yksinkertaisemmin, sekä hieman riisutummin. "
