Rajan päällikkö: valmiutta pidettävä korkealla

Itärajan ylitti laittomasti ennätysmäärä turvapaikanhakijoita viime talvena. Rajavartiolaitos kokoaa kesällä joukon eläkkeelle siirtyneistä rajavartiomiehistä. Syynä on heikentynyt ennustettavuus rajalla.

Viime talvena Suomen itärajan ylitti laittomasti 1 700 ihmistä kansainväliseen suojeluun vedoten. Kyseiset henkilöt olivat anoneet turvapaikkaa tultuaan maahan laittomasti ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tavallisena vuotena vastaavia tapauksia on muutamia kymmeniä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen kertoo ilmiön olleen kummallinen.

– Aluksi liikkeellä oli henkilöitä, jotka olivat pitkään oleskelleet Venäjällä, joka on turvallinen maa. Pikkuhiljaa profiili muuttui. Suurin osa tulijoista oli ihmisiä, jotka olivat hankkineet viisumin ulkomailla, matkustaneet Moskovaan ja siirtyneet järjestäytyneen rikollisuuden avittamina raja-alueille, Kaukanen kuvailee.

Suomeen pyrki ihmisiä yhteensä 37 eri valtiosta. Tilanne saatiin kuriin helmikuun viimeisenä päivänä, kun Venäjän ylin johto puuttui asiaan ja kehotti Venäjän turvallisuuspalvelua, FSB:tä, ryhtymään toimenpiteisiin ilmiön ehkäisemiseksi.

– Venäjän rajavartiopalvelu, joka on FSB:n osa, on tiukasti keskusjohdettu organisaatio, jossa on kovan luokan ammatti-ihmisiä. Kun he saivat toimeksiannon, he puuttuivat tilanteeseen, Kaukanen toteaa.

Kaukanen ei tahdo spekuloida mahdollisia syitä tapahtumille. Huhtikuun alussa rajaturvallisuusseminaarissa puhunut sisäministeri Petteri Orpo myönsi, että Venäjän toiminta ei ollut oppikirjan mukaista.

– On selvä asia, että jokin Venäjän rajaviranomaisten toiminnassa muuttui pohjoisella raja-alueella. Yhteistyö laittoman maahantulon estämiseksi ei toiminut, vaan turvapaikanhakijoita ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja pääsi Suomen raja-asemalle hakemaan turvapaikkaa, Orpo vastasi yleisökysymykseen.

Ennustamattomuuden seurauksena korkea valmius

Rajavartiolaitos on ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin raja-alueen epävarmuuden lisäännyttyä. Kesällä kootaan ensimmäistä kertaa joukko eläkkeelle siirtyneistä rajavartiomiehistä.

– Heidät on varustettu ja nimetty, ja heidän valmiutensa katsotaan kesän aikana, vaikka mitään ei tapahtuisikaan. Jos ei osaa sanoa, mitä huomenna tapahtuu, kannattaa koota reserviä.

Kaukasen mukaan tilanne itärajalla on nyt rauhallinen, mutta sitä seurataan herkeämättä. Hän muistuttaa, että talven tapahtumat voivat jatkossakin olla mahdollisia.

– Pohjoiseen pyrkineet ihmiset eivät ole haihtuneet mihinkään. Venäjällä on noin kymmenen miljoonaa ihmistä, jotka eivät ole kotonaan maassa, joten potentiaalia on valtavasti. Emme voi vakuuttaa, että tämä oli tässä.

Rajavartiolaitoksen tehtävään kuuluu jatkuvasti tehdä suunnitelmia kriisien varalta. Kaukasen mukaan rajaturvallisuuden suhteen eletään epävarmoja aikoja, sillä tulevaisuuden ennustettavuus on huomattavasti heikentynyt.

– Valmiutta on pidettävä korkealla. Koko Eurooppaa riivaa aikamoinen kansainvaellus, ja me näemme vain häivähdyksen siitä. Olemme ulkorajalla emmekä ikinä siitä pääse. Se merkitsee jonkinasteista haavoittuvuutta, Kaukanen painottaa.

Suomi ja Venäjä harjoittavat jatkuvaa yhteistyötä rajaturvallisuuden saralla. Kontakteja Venäjän rajaviranomaisiin on 300–400 vuosittain eri organisaatiotasoilla.

Rajavartiolaitos on Suomessa se viranomainen, joka pitää tiiveintä yhteyttä Venäjän viranomaisiin. Yhteistyö on ollut menestystarina, ja raja on ollut äärimmäisen vakaa ja rauhallinen. Viime talvi oli poikkeus, Kaukanen toteaa.