”Katse tulevaisuuteen - päin!”

Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri toivoo taistelukentillä käytettäville autonomisille aseille, kuten roboteille, yhteisiä pelisääntöjä. Hänen mukaansa niiden käyttöä voisi rajoittaa joukkotuhoaseiden tapaan.

Satayksivuotiaan puolustusvoimien strategisessa suunnittelussa tähtäin on jo ajassa, jolloin uudet taistelualukset ja monitoimihävittäjät ovat palveluskäytössä. Puolustusvoimien strategiapäällikön, kenraaliluutnantti Kim Jäämeren johdolla syntyy vuoteen 2021 mennessä suunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2036.

- Tietopohjatutkimukset ja muu asioiden selvittäminen ulottuvat pidemmällekin. Otamme huomioon kauemmaksikin ulottuvat ennusteet, jos on riittävä usko siihen, että niillä on merkitystä ja ne toteutuvat.

Yksi esimerkki on ilmastonmuutos, jonka vaikutusten Jäämeri arvioi tällä tietoa dramatisoituvan vuoden 2036 jälkeen. Huomioon tulevat otetuiksi myös teknologiatrendit, oman kaluston elinkaaret ja muiden maiden varusteluohjelmat, jotka ulottuvat usein pidemmälle kuin 15 vuoden päähän.

Käytössä on historiatietoa muun muassa siitä, kuinka kauan kestää eri teknologioiden kehittyminen järjestelmiksi, jotka tulevat taistelukentillä vastaan. Esimerkiksi hävittäjähanke kestää yli 15 vuotta, eikä ehdokkaisiin ehdi tulla juuri enää uutta teknologiaa ennen palveluskäytön alkua.

- Voimme hyvällä varmuudella ennakoida, kuinka kauan lähiympäristön valtioiden hankkimat laivat, lentokoneet ja panssarivaunut ovat käytössä. Ne ovat kalliita järjestelmiä ja ne pitää yleensä käyttää elinkaarensa loppuun. Siinä vallitsee tietty symmetria, koska kaikki joutuvat tekemään niin. Jos joudutaan tekemään poikkeama ja hylkäämään järjestelmä kesken elinkaaren, on kohdattu suuri yllätys joko ympäristössä tai järjestelmän ominaisuuksissa, Jäämeri kuvaa.

 

Meri- ja ilmavoimien suurhankkeiden jälkeen puolustusvoimissa painottuu maavoimien kehittäminen, joka tapahtuu vaiheittain. Eteen tulevat panssaroidun ja muun ajoneuvokaluston uusinnat sekä kenttätykistön ja muun tulenkäytön tulevaisuuden ratkaisut. Pitkään hyvin toimineen taistelijan henkilökohtaisen aseen, rynnäkkökiväärin jatko on myös ratkaistava. Pohjoiset olot vaativat sotilasajoneuvoilta erityisominaisuuksia. Niiden kehittämisessä voi olla mahdollisuus eurooppalaiseen tai muuhunkin yhteistyöhön.

- Tulenkäytössä on kehitteillä lupaavia teknologioita, joista osa perustuu meille tuttuun 155 millimetrin tykistöön. Ampumatarvikkeet saavat kokonaan uusia ominaisuuksia ja voivat olla omalla työntövoimalla varustettuja ja ohjautuvia. Myös käsiaseiden ampumatarvikkeisiin kehittyy täsmäominaisuuksia.

Laajaan reserviin perustuvan puolustusjärjestelmän kaiken materiaalin nopea uusiminen ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan kehittäminen on jatkuvaa. Tämä edellyttää käytössä olevan materiaalin kustannustehokasta ylläpitoa uusien hankittavien järjestelmien ohella.

 

Valtiot eivät uusi asejärjestelmiään samassa tahdissa. Suomi on viime vuosina päivittänyt Hornetinsa, mutta naapurimaissa on jo käytössä uudempaa teknologiaa eli Norjassa F-35-hävittäjiä. Ruotsi saa Gripenin E-version käyttöön vuonna 2023, ja Venäjäkin on jo uusinut kalustoaan. Suomi tekee päätöksen Hornetien seuraajasta vasta vuonna 2021. Jäämeren mukaan Suomi voi saada etua tilanteessa, jossa se voi katsoa mitä muut tekevät ja mitoittaa oman toimintansa mahdollisimman optimaalisesti sen mukaan.

- On myös kysymys meillä pitkään noudatetusta käytännöstä, että emme osta uusinta, prototyypistä seuraavaa kalustomallia kovin helposti. Tiedämme kokemuksesta, että ensimmäisissä versioissa on vielä kehitettävää sen jälkeen, kun ne ovat tulleet palveluskäyttöön. Kun muut ottavat kalustoa käyttöön ensin, kokemukset antavat meille mahdollisuuden arvioida oikeaa hetkeä hypätä mukaan.

 

Taistelualusten, hävittäjien ja muiden järjestelmien hankinnassa on varmistettava, että ne pysyvät suorituskykyisinä koko elinkaarensa ajan, joka voi olla kymmeniä vuosia. Silloin on mietittävä myös toimintaympäristön muutosta. Perinteinen maa-, meri- ja ilmasodankäynteihin tehty jako ei Jäämeren mielestä yksin enää kuvaa tätä päivää, vaan on tapahtunut muutos.

- Mukana on uusia toimintaympäristöjä. Tietoverkot, joissa tapahtuu kyberoperaatioita, on yksi. Toisin kuin olimme tottuneet ajattelemaan menneinä vuosikymmeninä, myös avaruus vaikuttaa toimintaympäristönä tavalla, joka Suomen puolustuksessa täytyy ottaa huomioon.

Kolmanneksi Jäämeri nostaa informaation käytön eri tarkoituksiin ja sen vahingolliselta käytöltä suojautumisen. Samaan hengenvetoon hän korostaa, ettei puolustusvoimat pärjää näissä kolmessa uudessa toimintaympäristössä yksin, vaan tarvitsee yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa ja kansainvälisesti.

- Puolustusvoimat ei vastaa yksin Suomeen kohdistuvan kyber- ja informaatiouhkan ja hybridivaikuttamisen torjumisesta .Tarvitsemme jo omaan toimintaammekin liittyen yhteiskunnan kokonaisturvallisuusyhteistyötä voidaksemme selviytyä kyber- ja informaatiohaasteista, jotka kohdistuvat puolustusjärjestelmään. Tässä on keskinäistä riippuvuutta, Jäämeri muotoilee.

Uusissa toimintaympäristöissä toimitaan jo nyt päivittäin myös normaalioloissa, eikä tälle ole näkyvissä loppua. Mikäli vaikuttamisessa siirrytään aseelliseen voimankäyttöön, mukaan tulevat maa- meri- ja ilmasodankäynti, mutta samalla toiminta uusissa ympäristöissä kiihtyy.

- Kykymme vaikuttaa kaikissa toimintaympäristöissä on merkittävä juttu ja tulee parantumaan kun mennään kohti 2030-lukua, Jäämeri vakuuttaa.

Kenraaliluutnantti Kim Jäämeri toimii puolustusvoimien strategiapäällikkönä.

 

Toimintakyvyn parantamisessa Jäämeri nostaa esiin kolme uutta kokonaisuutta: digitalisaation ja datan uuden käytön, avaruuden suorituskyvyt ja autonomiset laitteet.

- Joudumme valmistautumaan siihen, että digitalisaatio tuo tilannekuvan muodostamiseen ja tilanteen arvioimiseen piirteitä, joita ei vielä tunneta. Datan uusi käyttö, koneoppiminen ja tekoälysovellukset voivat tuoda suorituskykyhyppyjä, joissa pääsemme hyvän loikan eteenpäin. Mutta ympäristössä voi myös tapahtua vastaava muutos, johon meidän on reagoitava nopeasti, ettei jäädä jälkeen.

Puolustusvoimissa on aloitettu digitalisaatiokokeiluja liittyen koneoppimiseen ja palvelurobotteihin. Dataa pitää Jäämeren mukaan ottaa tulevaisuudessa talteen monipuolisemmin ja ymmärtää, miten sitä voidaan hyödyntää. Logistiikassa tavoitellaan tehokkuuden parantamista ja parempaa kustannusten hallintaa. Kokeilut etenevät kunnossapitoon, jossa tekoäly voi koneiden ja laitteiden toimintaa seurattuaan mullistaa huoltokäytäntöjä. Näiden kokeilujen rinnalla selvitetään, millaisia puolustusvoimien operatiiviseen toimintaan liittyviä suorituskykyjä kannattaisi ottaa käyttöön.

- Todennäköisesti ne tulevat olemaan tiedon analysoinnin alueella. Ennakoimme valvonta- ja tiedustelutiedon määrän voimakasta kasvua. Edes julkisista lähteistä saatavan tiedon riittävän kattava seuranta ei ole jatkossa mahdollista vain ihmisvoimavaroin, vaan tarvitsemme siihenkin koneiden apua. Koneellinen kuvien ja kielten käsittelykyky kehittyy nyt nopeasti.

Yhteydenpidon parantamiseksi asevelvollisten kanssa tutkitaan lohkoketjuteknologiaa, joka tunnetaan paremmin bitcoin-valuutasta. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi kertoa valmiutta kohotettaessa reserviläiselle, mihin tämän on tultava ja milloin, mistä saa varusteet ja niin edelleen ilman, että kukaan pääsee väärentämään tietoa.

Datan keräämisessä ja käsittelyssä Jäämeri pitää tärkeänä, että toimitaan säädösten mukaisesti ja hyväksyttävällä tavalla. Dataa on pystyttävä myös suojaamaan aiempaa paremmin, koska sitä voidaan käyttää väärissä käsissä vahingollisiin tarkoituksiin.

- Emme esimerkiksi halua verkottaa kaikkein kriittisimpiä toimintojamme tavalla, joka altistaa ne kybervaikuttamiselle, vaikka se datan keräämisen ja digitaalisen analysoinnin näkökulmasta olisikin hyödyllistä.

 

Avaruussuorituskykyjä tarvitaan Jäämeren mukaan muun muassa tilannekuvan muodostamisessa ja ylläpitämisessä. Satelliitteja käytetään myös paikannuksessa ja yhteydenpidossa. Suomella on yritys- ja yliopistokentässä huipputasoista avaruusteknologian osaamista, mutta puolustusvoimat keskustelee myös kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa.

- Näkymä on, että avaruudessa toimivien sensorien tiedon ja satelliittiviestiyhteyksien hinnat laskevat. Yhteistyö ja palvelujen ostaminen toimijoilta, jotka jo operoivat näitä järjestelmiä, voi olla tarkoituksenmukaisempi menettely kuin itse hankkia ja ylläpitää järjestelmiä avaruudessa. Toistaiseksi puolustusvoimilla ei ole suunnitelmia hankkia omia avaruudessa toimivia laitteita, mutta seuraamme kehitystä tarkasti.



Autonomisista laitteista puhuessaan Jäämeri tarkoittaa taistelukentille miehitettyjen järjestelmien rinnalle ilmestyviä osin tai kokonaan itsenäisesti toimivia robottilaitteita. Ne voivat käyttää taistelutilaa samalla tavalla kuin miehitetyt laitteet, mutta myös aivan uusilla tavoilla.

Puolustusvoimat on mukana miehittämättömien laitteiden käytössä ja kehittämisessä, mutta Jäämeren mukaan nähtäväksi jää, miten niiden autonomia kehittyy. Yksi ratkaistava asia on, miten autonomisesti voidaan käyttää tuhoavaa voimaa.


- Onko ihminen mukana ja millä tavalla siinä päätöksenteossa? Suomi luonnollisesti kuuluu siihen verrokkimaiden joukkoon, joka pohtii näiden asioiden eettisiä ja moraalisia ulottuvuuksia ja kannattaa ilman muuta näihin asioihin liittyvää säätelyä.

- Kansainvälisessä järjestökentässä kuten YK:n ja Etyjin piirissä, mutta myös Euroopan unionissa, tulisi viipymättä jatkaa yhteisten pelisääntöjen sopimista ja pyrkimystä edistää niiden noudattamista maailmalla.

Toistaiseksi autonomisten aseiden suhteen eletään Jäämeren mukaan epävarmuuden aikaa. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että valtiot ovat valmiita niiden rajoittamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi joukkotuhoaseiden.

 

2030-luvun puolustus perustuu suunnitelmissa edelleen yleiseen asevelvollisuuteen. Syntyneiden lasten määrä tiedetään eli varusmiesikäluokkien koot ovat selvillä, ja Jäämeren mukaan puolustusvoimien tehtävä on osaltaan huolehtia siitä, että nuoret myös haluavat tulla palvelukseen. Vastaavasti hän toivoo muulta yhteiskunnalta, että palvelukseen tulevat ovat mahdollisimman toimintakykyisiä, myös fyysisesti.

Puolustuksen mitoitus tehdään yhteiskunnan siihen osoittamien voimavarojen mukaan. Viime vuosikymmeninä resurssit on määritelty eduskunnan hyväksymissä valtioneuvoston selonteoissa, ja Jäämeri pitää menettelyä edelleen toimivana.

- Näin kun toimitaan jatkossakin, niin Suomella on sellainen puolustus kuin suomalaiset ja suomalaisten itselleen valitsemat päätöksentekijät ovat halunneet, Jäämeri sanoo.

 

Näköislehdet