Petri Saarelainen

Eri viranomaiset pääsivät harjoittelemaan toimintaansa samassa huoneessa yhden johdon alaisena.

Uudenlaista yhteistyötä Kajaanin onnettomuusharjoituksessa

Janne Jussila

Kainuun prikaati osallistuu uudenlaiseen psykososiaalisen tuen viranomaisyhteistyöharjoitukseen, jossa keskiössä on henkinen kriisituki, onnettomuusviestintä ja eri viranomaisten välinen toiminta.

Siinä missä monet muut suuronnettomuusharjoitukset keskittyvät toimintaan itse onnettomuuden tapahtumapaikalla, Kainuussa tällä viikolla järjestettävä viranomaisyhteistyöharjoitus keskittyy onnettomuuden tuki- ja jälkitoimiin: Henkiseen ensiapuun, kriisituen tarjoamiseen, eri viranomaisten johtokeskusten väliseen tiedonvaihtoon ja tehokkaaseen onnettomuusviestintään.

– Suomalaiset viranomaiset maakunnasta riippumatta osaavat sen vaiheen, jossa pelastuslaitos, poliisi ja ensihoito toimivat yhdessä tapahtumapaikalla ensimmäisten tuntien aikana, pohjustaa Maavoimien esikunnan kenttärovasti Vesa Aurén, joka on ollut keskeisessä roolissa harjoituksen organisoinnissa ja suunnittelussa.

– Mutta seuraavaa vaihetta, jossa puhutaan tuki- ja jälkitoimista ja niiden johtoelinten työskentelystä ja toiminnasta, harvemmin sisällytetään suuronnettomuusharjoituksiin, hän jatkaa.

Harjoituksen lähtöskenaariossa varusmiehiä lomille kuljettava linja-auto törmää henkilöautoon aamulla kello 8.20. Useita kuolee ja loukkaantuu. Itse onnettomuuden yhteydessä suoritettava toiminta kuvataan pelikeskuksen toimesta. Jälkitoimia koordinoidaan peli-keskuksen kautta, jossa eri viranomaisten edustajat tuottavat kuvauksia toimiville johtokeskuksille ja organisaatioille.

Harjoituksen tärkein teema on henkinen ensiapu ja kriisituki. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat näyttelevät onnettomuudessa loukkaantuneiden tai menehtyneiden varusmiesten omaisia ja rooleissaan he alkavat soittaa eri organisaatioille tai hakeutua erilaisiin kriisitukea tarjoaviin paikkoihin. Näin psykososiaalisen tuen saamista testataan ja harjoitellaan.

– Harjoituksen kriisitukiosuus tarkoittaa käytännössä esimerkiksi tilannetta, jossa live-pelaajat näyttelevät onnettomuudessa menehtyneen varusmiehen omaisia ja menevät sairaalaan, jossa heille tarjotaan henkistä tukea. Kriisituen antaminen on tämän harjoituksen erityinen painopiste, linjaa Kainuun prikaatin pelastuspäällikkö ja pelin kokonaiskoordinoinnista vastaava Kimmo Oinonen.

Harjoitukseen osallistui viranomaisedustajia lukuisista eri organisaatioista.

– Keskeistä harjoituksessa on nimenomaan viranomaisyhteistyö ja henkisen ensiavun järjestäminen, painottaa harjoituksessa toiminut Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän edustaja Päivi Heikkinen.

Harjoitukseen osallistuu viranomaisia esimerkiksi Kainuun prikaatista, Kajaanin poliisista, Kainuun pelastuslaitoksesta, Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymästä, mediasta ja seurakunnasta sekä SPR:stä. Tärkeää on erityisesti organisaatioiden välinen tiedon ja tilannekuvan vaihtaminen eri viranomaisten kesken ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen.

Pitää harjoitella, että monen eri organisaation henkilöstö kykenee toimimaan yhdessä ja että tämä sujuu riittävän hyvin, Aurén tähdentää.

Vastaavia harjoituksia on järjestetty aiemmin eri puolilla Suomea, mutta tällä kertaa uutta on pelikeskuksen vahva rooli ja sen pohjalta keskittyminen kriisitukeen ja onnettomuusviestintään sekä eri viranomaisten väliseen tiedonkulkuun.

– Ensimmäinen tällainen Maavoimien esikunnan johtama harjoitus oli vuonna 2014 Etelä-Karjalassa, ja jo silloin tuli esille, että maakunnan varautumisen suunnitelmat psykososiaalisen tuen toteuttamiseksi eivät olleet sillä tasolla kuin niiden tulisi olla.

Yksi pelastusalan henkilö sanoi hyvin, että nämä teidän harjoituksenne alkavat oikeastaan siitä, mihin muut viranomaisyhteistyöharjoitukset yleensä loppuvat, Aurén kiteyttää.