Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Olli Peräaho / Puolustusvoimat

Varusmiesten fyysistä suorituskykyä halutaan parantaa uuden pilottihankkeen avulla.

Urheilukellolla saadaan varusmiesten kunto paremmaksi

Aleksi Olin

Varusmiesten liikunta- ja hyvinvointidataa tullaan keräämään hyötykäyttöön puolustusvoimien, Suunnon ja Tiedon pilottihankkeessa.

Jääkäriprikaatissa noin kaksikymmentä varusmiestä pääsee heinäkuussa osaksi puolustusvoimien yhteistyöprojektia. Projektin tarkoituksena on kerätä dataa varusmiesten kunnosta ja auttaa nuoria pitämään huolta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan.

Projektissa on puolustusvoimien lisäksi mukana Suunto, Tieto, jotka tarjoavat hankkeessa oman alansa erityisosaamista. Projekti on myös osa Sitran Ihan-hanketta, jossa luodaan perustaa ihmislähtöiselle data-taloudelle.

– Hankkeen taustalla on ollut varusmiesten laskeva kunto, joka näkyy muun muassa cooperin testeissä. Pikkuhiljaa on alkanut heräämään huoli siitä, miten itsestä pidetään huolta ja miten kuntoa voisi nostaa uudella ja enemmän yksilöllisellä tavalla, Tiedon Fredrik Jansson kertoo.

Käytännössä hankkeen pilottivaihe suoritetaan Suunnon tarjoamien uusien S5-urheilurannekkeiden avulla. Tieto vastaa data-alustoista, datan turvallisesta keräämisestä ja yhdistämisestä sekä analytiikkapuolesta. Puolustusvoimat tarjoaa käyttäjäkunnan ja vastaa kouluttamisesta ja päätelmien teosta eli siitä, mitä datalla voidaan koulutukseen tuoda lisää.

– Aloitimme keskustelun tästä projektista jo viime keväänä puolustusvoimien kanssa, kun mietimme lähestymistapaa kunnon kohentamiselle nykyaikaisen datan ja mittareiden avulla. Löysimme mukaan Suunnon, joka on myös kiinnostunut kokeilusta. Sitra tuli mukaan rahoittajana hankkeeseen, sillä henkilökohtaisen biometrisen datan käyttö on mitä suurimmassa määrin ihmisten suostumukseen perustuvaa, joten kokeilemme Sitran Ihan-hankkeeseen perustuvaa datan käytön luvittamista, Jansson jatkaa.

Heinä- ja elokuussa ensimmäinen kokeiluryhmä aloittaa laitteiden käytön. Sen jälkeen kokeilu jatkuu syyskuussa, jolloin 2/19-saapumiserän noin 50:nelle vapaaehtoiselle jaetaan laitteet peruskoulutuskauden jälkeen. Varusmiehiltä kerätty data siirretään kouluttajille, jotka saavat näkymän kokeilussa olevien ryhmien varusmiesten fyysiseen suorituskykyyn ja palautumiseen liittyvään kerättyyn tietoon.

– Tarkoituksena on oman laitteen käytön lisäksi jakaa tietoa koulutusupseereille, jotka saavat näkymän siitä, miten porukka jaksaa. He näkevät, missä tilassa varusmiehet ovat tällä hetkellä ja millaiset trendit ovat kunnon ja sen kasvattamisen suhteen. Tarkoituksena on kehittää osaamista, jonka avulla huomioidaan paremmin varusmiesten jaksamista ja kehittymistä, Jansson avaa.

Kerätty data on helposti näkyvissä sekä varusmiehille että kouluttajille. Varusmiehet näkevät kaiken itsestään kerätyn datan suoraan urheilukellosta. Kouluttajat näkevät ryhmän kuormitustason ja muita kuntoiluun liittyviä tekijöitä Tiedon data-alustan näkymästä, siltä osin kuin vapaaehtoiset ovat luovuttaneet tietojansa.

–  Käyttöliittymän ja kouluttajien näkymän osalta ensimmäiset versiot ovat työn alla ja niitä viritetään vielä käytön aikana yhteisten keskustelujen pohjalta.

Kokeilussa on tällä hetkellä käytössä vain biometrinen datajärjestelmä. Keskusteluita on kuitenkin käyty esimerkiksi koulutus- tai viikko-ohjelmien tuomisesta käyttöliittymän pohjalle.

– Tälle alustalle on mahdollista tuoda dataa monesta eri lähteestä. Samankaltaisia alustoja käytetään muun muassa terveydenhuollossa. Voisimme turvallisesti sijoittaa palveluun esimerkiksi terveysdataa, mutta kokeilussa ei sitä vielä tehdä.