Ulkomaalaiset opiskelijat harjoittelevat suluttamista Pioneerikoululla

Suomalainen suluttamisen osaaminen herättää mielenkiintoa ulkomailla, ja kurssi on saanut hyvää palautetta aikaisempina vuosina.

Kaksitoista sotilasta kuudesta eri maasta osallistuu Maasotakoulun Pioneerikoulun järjestämälle ECCMO-kurssille (Engineer Company in Counter-Mobility Operations) 5.–16. elokuuta. Kurssilla keskitytään erityisesti suluttamisen suunnitteluun. Tavoitteena on opettaa osallistujia toimimaan taisteluosaston pioneerikomppanian päällikkönä sen tukiessa taisteluosaston puolustusvalmisteluja.

– Kurssin aikana koulutetaan ulkomaalaisille opiskelijoille suomalaista suluttamisen toimintatapamallia. Opiskelijat ovat ammattisotilaita omissa asevoimissaan. Kurssilla keskitytään harjoitteluun joukkueen ja komppanian mittakaavassa, kuinka pioneerijoukkue suunnittelee ja rakentaa sulutteen sekä kuinka pioneerikomppania johtaa ja rytmittää sulutteiden rakentamista isommassa mittakaavassa, valaisee kurssin johtaja, kapteeni Riku Piira.

Kurssi sisältää sekä oppitunteja Lappeenrannassa Pioneerikoulun tiloissa että maastoharjoituksia lähialueilla.

– Kurssin ensimmäisellä viikolla pidetään yleisesittelyt Suomen puolustusvoimista, maavoimista ja Maasotakoulusta. Tämän jälkeen kerrotaan suluttamisesta. Aloitetaan opetus ihan yksittäisistä miinoista. Ensimmäisellä viikolla pysytellään pioneerijoukkueen toiminnassa ja siinä, miten pioneerijoukkue suunnittelee ja rakentaa yksittäisen sulutteen. Toisella viikolla siirrytään pioneerikomppanian toimintaan, kun opiskelijat ymmärtävät, mitä komppanian alaisuudessa olevat pioneerijoukkueet tekevät.

Osallistujat ovat Ruotsista, Norjasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Yhdysvalloista.

– Maavoimat on lähettänyt useille valtioille kutsun, jossa on kerrottu kurssin sisältö ja ajankohta. Kutsutut valtiot ovat omine valintaprosesseineen valinneet osallistujat ja esittäneet osallistujia Pioneerikoululle.

Eri maiden koulutusympäristöt ja opiskelijoiden koulutustaustat vaihtelevat, mutta pääsyvaatimuksena on ollut aiempi kokemus pioneerijoukkueen johtajana toimimisesta.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutus mahdollistaa verkostoitumisen, kehittävän keskustelun ja ajatustenvaihdon.

– Totta kai koulutustilanteet ja kurssit ovat vastavuoroisia. Ulkomaisilta opiskelijoilta tulee myös näkemyksiä ja ajatuksia meidän suuntaamme.

Suomalaisia opiskelijoita osallistuu vastavuoroisesti muiden maiden kursseille. Esimerkiksi Tšekissä Naton suojelun osaamiskeskuksessa järjestetään suojelun tietojärjestelmien osaamista kehittävää koulutusta. Saksassa pioneeritoiminnan osaamiskeskuksessa järjestetään taisteluosaston pioneeritoiminnan kokonaisnäkemystä kehittävää koulutusta.

Kapteeni Riku Piira kertoo, että jo suomalainen metsämaasto saattaa olla osalle osallistujista erikoinen toimintaympäristö.

Kurssi sai alkunsa, kun pohjoismaisten pioneeritarkastajien yhteistoiminnassa haluttiin kehittää pioneeriaselajin osaamista. ECCMO-kurssilla on keskitytty nimenomaan suluttamisen opetukseen. Kurssia on tuotu myös esiin Naton pioneeritoiminnan osaamiskeskuksessa, jolloin tietoisuus siitä ja kansainvälisten osallistujien määrä on kasvanut.

– Osittain taustalla on se, että Suomi ja puolustusvoimat ovat pitäneet suluttamisen osaamista yllä jatkuvasti. Jotkin Euroopan maat ovat vähentäneet kyseistä suorituskykyä ja painottaneet muuta pioneeritoimintaa viimeisten vuosikymmenten aikana. Sitä kautta ECCMO-kurssi herättää mielenkiintoa monessa valtiossa.

Kurssia on järjestetty vuodesta 2014 lähtien. Se on kiinteä osa Maasotakoulun kansainvälistä yhteistoimintaa, ja sitä aiotaan järjestää myös jatkossa. Kurssia on kehitetty vuosi vuodelta aiempien vuosien palautteiden perusteella.

– Kurssien numeerisen arvion keskiarvo on 4,8/5, ja palaute on ollut kautta linjan positiivista. Erityisesti on arvostettu kouluttajien osaamista ja taitoa koulutettavan asian suhteen.

Torstaina 8. elokuuta kurssipäivä alkoi oppitunnilla siitä, miten päivän aikana liikutaan maastossa. Sen jälkeen siirryttiin maastoon Luumäelle. Tehtävänä oli suunnitella alueelle sulute.

– Alueen kartalle on hahmoteltu puolustavan jääkärijoukkueen taistelusuunnitelma. Opiskelijoiden rooli on olla pioneerijoukkueen johtajana, ottaa yhteyttä ja yhteistyössä jääkärijoukkueen kanssa suunnitella sulute eli miinoitteita ja estetöitä sisältävä kokonaisuus, Piira tiivistää.

Luutnantit Lars Lian (vasemmalla) ja Kristian Bjerck (oikealla) suunnittelivat sulutteita karttojen avulla.

Norjalaiset luutnantit Kristian Bjerck ja Lars Lian ovat pitäneet kurssia mielenkiintoisena.

– Mielestäni yksi suurista asioista, joita saamme tältä kurssilta, on yhteistyö monien maiden kansalaisten kanssa. Pääsemme keskustelemaan amerikkalaisten, virolaisten, liettualaisten, latvialaisten ja suomalaisten kanssa. Tulevaisuudessa työskentelemme näiden ihmisten kanssa esimerkiksi kansainvälisissä operaatioissa, tai jos syttyisi sota. On todella hyödyllistä tutustua eri maiden tapoihin tehdä asioita, Lian kertoo.

– Opimme, miten tehdään yhteistyötä ja miten suomalaiset ja muut osallistujat käyttävät taktiikkojaan, jotta niitä voi ymmärtää paremmin. Siinä on samankaltaisuuksia ja eroja. Kurssin lopuksi olemme luultavasti oppineet toimimaan paremmin yhteistyössä maiden välillä, Bjerck toteaa.

– Suomalainen toimintatapa on erilainen kuin meidän standardimme, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten suomalaiset opettavat ja oppivat suluttamista. Suomalaiset eivät ole Naton jäseniä, joten he eivät käytä Naton standardeja, joihin me olemme tottuneet. Kuitenkin ne pohjautuvat paljolti samanlaisiin asioihin, Lian pohtii.