Tutkijat penkovat maanpuolustustahtoon vetoamista poliittisessa keskustelussa
Tutkijat ovat alkaneet selvittämään maanpuolustustahtoon vetoamista muun muassa taloudellisten resurssien jakamisessa.
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella käynnistettiin vuoden alussa uusi hanke, jonka tarkoituksena on tarkastella, millä tavalla maanpuolustustahto esiintyy poliittisessa toiminnassa. Tampereen yliopistossa tutkijavierailulla olevan Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin Teemu Häkkisen mukaan maanpuolustustahto on usein esillä suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
– Tutkimushankkeessamme pohditaan sitä, millainen rooli poliittisella toiminnalla on ollut maanpuolustustahtoa esiin nostavaan puheeseen, hanketta johtava Häkkinen tiivistää.
– Muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on viitannut korkean maanpuolustustahdon merkitykseen viestinä. Maanpuolustustahdon korkea tila näyttäytyy Suomen sotilaallisen puolustuksen keskeisenä peruspilarina.
Yksi hankkeen tarkoituksista on selvittää maanpuolustustahtoon vetoamista esimerkiksi taloudellisten resurssien jakamisessa. Häkkisen mukaan termin avulla on kehotettu esimerkiksi panostamaan tietynlaiseen varuskuntarakenteeseen ja vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan.
Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eduskunnan tuottamasta materiaalista sekä painetusta lehdistöstä. Tarkoituksena on erityisesti selvittää, millaisissa poliittisissa asioissa maanpuolustustahto nousee esiin ja millaista muutosta maanpuolustustahto poliittisessa keskustelussa on kokenut vuosikymmenien aikana.
– Otetaan esimerkkinä vaikkapa sotilaallinen liittoutumattomuus, millä on pitkän aikavälin merkitystä eri vuosikymmeninä: millaisia yhteyksiä maanpuolustustahdon ja sotilaallisen liittoutumattomuuden välille on saatettu asettaa, vai onko niitä asetettu laisinkaan? Olemme erityisen kiinnostuneita kannanottojen keskinäisistä yhteyksistä, Häkkinen linjaa.
Vertailukohtina Suomeen tutkimuksessa käytetään kahta muuta sotilaallisesti liittoutumatonta maata, Ruotsia ja Itävaltaa, joiden saamaan aiheeseen liittyvistä poliittisista keskusteluista pyritään löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä. Häkkisen mukaan ruotsinkielisestä termistöstä löytyy suomen kielen maanpuolustustahtoa vastaavia sanoja, esimerkiksi försvarsvilja.
– Yleensäkin tutkimushankkeen ideana on hahmottaa myös sitä, onko vastaavaa käsitteellistämistä olemassa myös Itävallassa ja jos on, miten se ilmenee, Häkkinen pohtii.
Kaksivuotisen Maanpuolustustahto politiikan välineenä Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. Vertaileva tarkastelu, 1939-2017 –hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
