Roope Reinola

Tulevista työprojekteista Niinisalon liikunta-aliupseerit Arttu Kangas (takana), Juho Kurki (vasemmalla) ja Ristomatti Hakola paljastavat varuskunnan Crossfit-centerin kehittämisen.

Töitä kansainvälisillä kilpakentillä ja varuskunnassa

Oskari Rinne

Liikunta-aliupseerit ovat puolustusvoimille tärkeitä PR-kasvoja. Työpaikkana puolustusvoimat tarjoaa mahdollisuuden huippu-urheiluun, mutta myös työntekoon varuskunnassa.

Puolustusvoimissa työskentelee tällä hetkellä yhdeksän huippu-urheilijaa, jotka on valittu liikunta-aliupseerin virkaan. Porin prikaatissa Niinisalossa työskentelee heistä kolme. Kuulantyöntäjä Arttu Kangas, kivääriampuja Juho Kurki ja hiihtäjä Ristomatti Hakola ovat kaikki kiitollisia päästyään puolustusvoimiin töihin.

– Liikuntakasvatusupseeri Ilari Köykkä minut tänne houkutteli. Hän mainosti mahdollisuutta panostaa urheiluun ja tehdä samalla töitä. Ilman puolustusvoimia en varmasti hiihtäisi näin lujaa. Tämä on luonut loistavat mahdollisuudet urheilemiseen tällä tasolla, Hakola kiittelee.

Kersantin arvolla työskentelevien liikunta-aliupseerien mukaan enintään noin kaksi kolmasosaa heidän työnkuvastaan on omaan urheilu-uraan liittyviä harjoituksia, leirityksiä ja kilpailumatkoja. Kolmasosa taas kuluu projektiluontoisissa töissä varuskunnassa, kuten esimerkiksi liikuntatapahtumien järjestämisessä ja suorituspaikkojen ylläpidossa. Näkyvin esimerkki heidän työstään on Niinisalon sotilasesteradan ohjetaulut, jollaisia on nyt suunnitteilla muihinkin varuskuntiin. Urheilijat antavat oman lajiosaamisensa puolustusvoimien käyttöön myös liikuntakoulutuksissa. Hakola on opastanut varusmiehiä hiihdon saloihin, Kangas jakanut vinkkejä kamppailuun ja voimailuun ja Kurki ollut valmentamassa sotilasampujia.

– Meiltä löytyy vahva osaaminen tiettyihin asioihin, mutta itselläni ei esimerkiksi kestävyyspuolella ole hirveästi annettavaa, Kangas naurahtaa.

Koulutusten järjestämistä verottaa se, että varsinkin kilpailukaudella urheilijat ovat hyvin kiireisiä, eikä heitä juuri näy varuskunnassa.

Pääesikunnan johtavan liikuntapäällikön, everstiluutnantti Harri Kosken mukaan liikunta-aliupseerin tehtävänimike on käytössä ainoastaan päätehtävänään urheilevalla henkilökunnalla, eikä heitä tule sekoittaa sellaiseen henkilöstöön, joka päätehtävänään tukee liikuntakoulutusta, järjestää olosuhteita tai tekee tutkimusta.

Urheilijat valitaan virkaan yhteistyössä olympiakomitean asiantuntijoiden kanssa. Valintaan vaikuttavat urheilijan mahdollisuudet menestyä ja se, kenen uraa puolustusvoimien tarjoama tuki auttaisi eniten.

Päätehtävänä liikunta-aliupseereilla on menestyä omassa lajissaan. Lisäksi he työskentelevät erilaisten joukko-osastokohtaisten liikuntaan liittyvien projektien parissa.

– He tukevat joukon liikuntakoulutusta siinä määrin, kun he ovat paikalla ja ohjelmaan mahtuu sekä luovat myönteistä ja asiantuntevaa kuvaa varusmieskoulutuksen yhteydessä, Koski selvittää.

Urheilijoiden sopimuskausi kestää kolme vuotta. Sopimuksen päättyessä arvioidaan, ovatko tulokset olleet riittäviä jatkosopimuksen solmimiseksi.

Huippu-urheilijat tuovat saavutuksillaan puolustusvoimille positiivista julkisuutta. Kosken mukaan urheilijoiden suurin merkitys onkin heidän tuottamansa PR-arvo. Puolustusvoimat haluaa osoittaa sotilaidensa kovan fyysisen kunnon.

– Tietysti voidaan puhua, että on vähän vanhanaikaista pullistella urheilijoiden saavutuksilla, mutta kyllä se edelleenkin tuolla sotilasyhteisössä on vahva näyttö, että olemme myös tällä saralla maailman kärjessä, Koski miettii.

Liikunta-aliupseereita työskentelee tällä hetkellä kolmessa joukko-osastossa: Urheilukoulussa Santahaminassa, Porin prikaatissa Niinisalossa ja Kainuun prikaatissa Kajaanissa. Joukko-osastot ovat valikoituneet joko urheilijan kotipaikan tai urheilulajin mukaan. Santahaminaan on keskitetty Urheilukoulun kesälajit ja Kajaaniin talvilajit.

– Esimerkiksi suunnistaja Marika Teini valitsi Urheilukoulun Santahaminassa. Yksi valintaan vaikuttavista tekijöistä oli lentokentän läheisyys, sillä lajiin sisältyy paljon matkustelua. Työpaikan sijainti ja tehtävät räätälöidään yksilön mukaan, Koski avaa.

Kilpailu-uran jälkeen on mahdollista, että urheilijat jatkaisivat puolustusvoimissa työskentelyä sotilas- tai siviilivirassa. Everstiluutnantti Harri Kosken mukaan kaikki liikunta-aliupseerit ovat osaavia henkilöitä, mutta toisin kuin joskus luullaan, urheilu-uran jälkeinen työpaikka puolustusvoimissa ei ole itsestäänselvyys.

– Puolustusvoimilla ei ole suoraan aina tarjota urheilu-uran jälkeen virkaa tai tehtävää, Koski selvittää.