Tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo kansalaisten oikeuksia
Uusien tiedustelulakien myötä perustettu tiedusteluvalvontavaliokunta tulee toimimaan tiedusteluviranomaisten toiminnan pääosallisena valvojana.
Eduskunnassa valittiin keskiviikkona 26. kesäkuuta uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenet. Valiokunta on 11-jäseninen, ja puheenjohtajana toimii entinen puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, sosiaalidemokraattien Mika Kari.
Valiokunnan taustalla on kesäkuun alussa voimaan tullut lakiuudistus, jonka tarkoituksena on parantaa Suomen mahdollisuuksia omatoimiseen tiedusteluun.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäviin kuuluu toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta toimii lisäksi suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana.
– Kyseessä on uusi valiokunta, jolla ei vielä ole vakiintunutta toimintatapaa. Tehtävät on kuitenkin määritelty laissa. Tiedusteluvalvontavaliokunta ei itsessään hoida tiedustelua, vaan tiedustelu on säädetty viranomaisten tehtäväksi. Valiokunnan toimintaan kuuluu siis pääosin viranomaisten tiedustelutoiminnan valvonta, puheenjohtaja Mika Kari kertoo.
Käytännössä tiedusteluvalvontavaliokunnan toimintaan kuuluu perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen ja viranomaisten toimivaltojen lainmukaisuuden valvonta.
– Haemme valvonnalla tasapainoa kahden tärkeän asian osalle eli kansallisen turvallisuuden varmistamiselle ja toisaalta kansalaisten perusoikeuksiin. Samalla tulee varmistaa, että kansalaisten perusoikeudet ovat oikeassa tasapainossa viranomaisten toimivaltuuksien kanssa.
Lain tavoitteena on puuttua erilaisiin kansallista turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin, kuten vakoiluun ja terrorismiin, aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tavallista kansalaista lakiuudistus ei tule suoranaisesti koskemaan.
Valvontavaliokunnalle läheisin kumppani on tiedusteluvalvontavaltuutettu, joka toimii tiedusteluviranomaisten valvojana.
– Tiedusteluvalvontavaltuutettu raportoi havainnoista tiedusteluvalvontavaliokunnalle. Valiokunta ei siis itse tutustu suoraan tiedustelurekistereihin, vaan luottamukselliset osat ovat virkamiesten käsissä, Kari valaisee.
Tähän asti Suomi on ollut riippuvainen muiden maiden halusta, tai kyvystä, antaa Suomea koskevaa kansalliseen turvallisuuteen liittyvää tiedustelutietoa.
Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle, jos valiokunta katsoo asian sitä vaativan.
– Käytännöt rakentuvat valiokunnan toiminnan käynnistymisen jälkeen. Selvää on, että toimitaan viranomaisten kanssa. Työnkuva tulee muodostumaan käytännön kautta, Kari jatkaa.
Varapuheenjohtajaksi valiokuntaan valittiin Riikka Slunga-Poutsalo (ps.). Muiksi jäseniksi valiokuntaan valittiin Tarja Filatov (sd.), Veronica Rehn-Kivi (r.), Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), Mari Rantanen (ps.), Sofia Vikman (kok.), Pauli Kiuru (kok.), Antti Kurvinen (kesk.), Päivi Räsänen (kd.), Heli Järvinen (vihr.), Markus Mustajärvi (vas.) ja varajäseniksi valittiin Antti Lindtman (sd.), Hanna-Leena Mattila (kesk.).
