Otto Puhakka

Lääkintävarikolla miltei jokainen väline on merkitty sarjanumerolla. Näin lääkintäinstrumenttien olinpaikka on aina varikon tiedossa.

Suomen paras lääkintävarikko

Joni Määttä

Suomen ainoalla lääkintävarikolla on suuret saappaat täytettävänä: se huoltaa kaikki puolustusvoimien lääkintävälineet kuumemittareista ensihoitoasemiin.

Missään päin Suomea ei ole samanlaista 22 hehtaarin tonttia täynnä rakennuksia, joissa valmistetaan ja huolletaan lääkintävälineitä kenttäolosuhteisiin. Puolustusvoimien lääkintävarikko työllistää yhtä monta lääkintäammattilaista, kuin varikon tontilla on hehtaareja.

Varikon päällikkö, kapteeni Mikko Hölsö muistelee paikan historian juontavan juurensa vuoteen 1949, jolloin se aloitti toimintansa kyseisessä paikassa, Seinäjoen kupeessa Ilmajoella. Aikaisemmin alueella toimi ampumatarvikevarikko.

– Lääkintävarikolla tulee ensi vuonna 70 vuotta täyteen, Hölsö iloitsee.

 

Varikon järjestelmäasiantuntija Esa Niemistö on tyytyväinen työpaikkaansa.

– Tämä on paras lääkintävarikko Suomessa, hän virnistää.

– On tämä myös Suomen huonoin, mutta siitähän me ei puhuta, Niemistö nauraa.

Ilmajoella huolehditaan maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien kenttälääkintävälineiden kunnossapidosta. Puolustushaarojen lisäksi myös rajavartiolaitos sekä kansainväliset joukot kuuluvat sen asiakkaisiin. Tehtäväkenttä on laaja.

– Kunnossapitotäydennykset, sotavarustetuotanto ja sotavarusteiden varastointi ovat meidän kolme päätehtävää, Hölsö painottaa.

Kansainvälisten joukkojen vuoksi puolustusvoimien välineitä sijaitsee ympäri maailmaa, kuten kriisimaissa, joissa on suomalaisia rauhanturvaajia.

Täten Ilmajoella huolletaan myös esimerkiksi Libanonissa olevia lääkintävälineitä.

Suomessa jokaisen varuskunnan terveysasemalla on tukuttain sitä laitteistoa, mitä varikon työntekijät huoltavat. Lääkintävarikolla työskentelee kaksi teknistä asentajaa, jotka vierailevat säännöllisesti jokaisen varuskunnan terveysasemalla ylläpitämässä lääkintälaitteistoa. Niemistön mukaan reissupäiviä heillä kertyy vuodessa toistasataa.

– Heillä on siihen varuskuntakiertelyyn huoltoauto erikseen, joka on kyllä melkoinen elektroniikkapaja. Niitä isoja Mercedes-Benz Sprintereitä on rakennettu myös ambulansseiksi, mutta meillä ne on muutettu huoltoautoiksi, hän valottaa.

 

Ambulanssien ensihoitovälineet kuuluvat myös lääkintävarikon reviirille. Siellä varustetaan kaikki puolustusvoimien ambulanssit tarvittavilla välineillä, ja myös huolletaan ne.

Varuskunnissa tekniset asentajat tekevät laitteisiin ylläpitohuoltoja ja kalibrointeja. Erilaiset lääkintälaitteet on merkitty sarjanumeroin, jotta varikolla on tarkka tieto missä paikassa mikäkin laite on, ja milloin se tarvitsee vuosihuoltoa.

Mikäli jokin laite rikkoutuu tai vaatii suurempaa huoltoa, lähetetään se Ilmajoelle, jossa on paremmat välineet korjauksiin. Lääkintävarikolle tavaraa tulee korjattavaksi myös ulkomailta.

– Vasta meille tuli kokonainen ensihoitoasema Irakista tänne huoltoon, Hölsö muistaa.

Varikolla kuitenkin korostetaan, että käyttäjän tekemät perushuollot ovat avainasemassa laitteen käytössä. Tätä varten tekeytymässä on videoita, joissa käydään tietyn laitteen tietyt huoltotoimenpiteet vaihe vaiheelta läpi. Näin laiterikot vähentyvät, sekä laitteen huolto helpottuu, kun huoltotilannetta voi seurata omalta ruudulta.

– Tavoitteena on, että kaupan tätikin osaa videon jälkeen huoltaa laitteen oikein, kertoo varastoupseeri, ylikersantti Teemu Kustula.

 

Videoita tuotetaan myös varusmiesten käyttöön sellaisiin välineisiin, joita he palveluksessaan käyttävät.

– Unelmahan olisi jos saataisiin QR-koodi siihen laitteen kylkeen, että kun älypuhelimella sen skannaa, niin video alkaa pyörimään, Kustula pohtii.

Varusmiehelle tutuimmat lääkintävarikon valmistamat välineet ovat taisteluliivin ensiapupakkaukset. Niitä valmistetaan vuodessa noin 50 000 kappaletta.

Tällä hetkellä varikko huoltaa pääosin käytössä olevia lääkintävälineitä, mutta lääkintävarikon suunnittelijan Ari Antilan sanoja lainaten, myös kriisin tullessa tilanteen täytyy pelittää. Siksi lääkintävälineitä valmistetaan varastoon tosipaikan varalle.

Niemistö myöntää, että koska tuotteissa on myös viimeiset käyttöpäivät, syntyy myös hävikkiä. Hän kuitenkin korostaa, että siinä vaiheessa kun tilanne on päällä, on turha alkaa enää tilaamaan tarvikkeita.

– Olen verrannut tätä kodin palovakuutukseen. Siitä vain täytyy maksaa ja toivoa, että mitään ei satu.