Sotapolku kertoo, missä sukulaisesi taistelivat
Uuden Sotapolku.fi-verkkopalvelun kautta voi hakea tietoa maatamme puolustaneiden läheisten liikkeistä esimerkiksi nimihaulla.
Itsenäisyyspäivänä avattava verkkopalvelu on jo kaikkien nähtävissä ja koekäytössä. Sivustolle kerätään tietoja toisen maailmansodan aikaan rintamalla olleiden joukkojen ja henkilöiden liikkeistä ja vaiheista.
Sotapolku.fi-palvelun rakentamisessa mukana oleva Sami Oinonen kertoo, että työ lähti omasta tiedonjanosta.
– Monet sodan kokeneet eivät ole jakaneet rintamamuistojaan lähimmäisilleen, esimerkiksi oma isoisäni oli hyvin vaitonainen kokemuksistaan. Ilmaisen Sotapolku.fi-verkkopalvelun on tarkoitus valottaa jälkipoville jo edesmenneidenkin sotiemme taistelijoiden liikkeitä rintamalla. Haluamme kerätä eri tahoille pirstaloitunut tieto yhteen, Oinonen kuvailee.
Henkilöiden perustietojen, kuten ammatin ja synnyinpaikan, lisäksi palvelu kertoo sotilaista menehtymistavan ja hautapaikan. Lottien lisäämistä verkkosivustolle pohditaan vasta sitten, kun sotilaiden tietoja on lisätty kattavasti.
Idea verkkosivustosta syntyi kolmisen vuotta sitten, jolloin Ari Matikainen työsti Sota ja mielenrauha -dokumenttiaan ja materiaalia oli huomattavasti elokuvaa enemmän.
– Projekti on tehty omalla hikipääomalla, ainoastaan koodaamisesta olemme joutuneet maksamaan. Meitä on ollut viisi kaveria luotsaamassa hanketta ja nyt olemme vaiheessa, jossa tarvitsemme sotahistoriasta kiinnostuneiden apua, Sami Oinonen kertoo.
Palveluun kirjattavien tietojen syöttäminen vapaaehtoisvoimin on suuri talkoohengen rutistus. Joulukuussa verkkopalvelusta pitäisi löytyä aluksi noin 95 000 kaatuneen sekä lähes 100 000 veteraanin tiedot.
– Olisi hienoa, jos saisimme käyttöön muutaman tunnin asepalvelustaan suorittavien varusmiesten palvelusaikaa. Tällaisen historian tallentaminen voisi hyvin nostaa maanpuolustustahtoa, Oinonen pohtii.
Hankkeen ensi vaiheessa rakennetaan karttapolkuja jalkaväkirykmenteille. Oinosen mukaan esimerkiksi palvelussa jo kirjatun jalkaväkirykmentti 5:n tietojen syöttäminen vei noin kaksi työpäivää.
Palvelu on saanut osakseen laajaa kiinnostusta. Koko valtakunnan kattavaa virtuaalimatrikkelia ovat lähteneet tukemaan muun muassa puolustusvoimat, Yleisradio, Kansallisarkisto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Lotta Svärd Säätiö.
Yleisradiossa tuottajana työskentelevä Erkko Lyytinen näkee Sotapolku.fi-palvelulle tarvetta.
– Perinteiset matrikkelit ikävä kyllä jäävät nuoremmilta sukupolvilta kirjahyllyyn pölyttymään. Tällainen sähköinen palvelu mahdollistaa selaamisen missä vain sekä mielenkiintoisen sisällön jakamisen sosiaaliseen mediaan, Lyytinen pohtii.
Lyytisen mukaan esimerkiksi oman läheisen sotapolun jakaminen Facebookissa voi saada jonkun toisen pohtimaan, miten omat isoisät ovat osallistuneet Suomen puolustamiseen. Lyytinen kertoo, että Yleisradio on lähtenyt tukemaan palvelun rakentamista eritoten sen vuoksi, että projekti kerää laajasti muistoja, kuvia ja tietoja maamme sodista uudella tavalla.
– Maamme sodat eivät ole enää yhtä läheisiä, kun kaikilla ei ole suoraa yhteyttä puolustaneeseen sukupolveen. Jo sen vuoksi kaivataan uusia tekoja tiedonjakoon.
Sotapolku.fi tulee myöhemmin olemaan osa Mikkelin Sotahistoriakeskuksen digitaalista museota. Tällä hetkellä palvelua rakennetaan Ari Matikaisen Kinocompany Oy:n alaisuudessa.
– Se että meidät lasketaan kaupalliseksi toimijaksi on haastanut projektia aikalailla. Olemme tiivistäneet alkuperäistä ajatusta paljon, Oinonen kertoo.
Kaupallisena toimijana he voivat Oinosen mukaan kerätä ja julkaista vain osan saatavana olevasta tiedosta. Museona he voisivat lain mukaan julkaista laajemmin henkilöihin liittyviä tietoja.
Sivuston rakentamisen rinnalla toimii aktiivinen Facebook-ryhmä, johon on kokoontunut muun muassa sivustolle tietoja lisänneitä vapaaehtoisia. Hankkeen ensimmäiset päivittäjät koulutettiin kesällä Pasilassa. Sivuston julkaisemisen jälkeen kuka tahansa voi lisätä oman läheisen veteraanin tiedot sivustolle ja nähdä hänen polkunsa rintamalla.
– Tavoitteemme on, että tietojen lisääminen olisi niin helppoa, että jopa oma seitsemänkymppinen äitini osaisi lisätä isänsä tiedot palveluun, Oinonen summaa.
