Ritarikuntien kunniamerkit viestivät arvostusta hyvin tehtyä työtä kohtaan

Ritarikuntien kunniamerkit jaetaan jälleen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Kaikkien kolmen suomalaisen ritarikunnan myöntämiä kunniamerkkejä yhdistävät perusteet kunniamerkin myöntämiselle.

Erityisiä ansioita saavuttaneita suomalaisia palkitaan itsenäisyyspäivänä ritarikuntien kunniamerkein. Suomessa kunniamerkkejä antaa Vapaudenristin ritarikunnan, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan sekä Suomen Leijonan ritarikunnan suurmestari, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ritarikuntien hallitusten tekemien ehdotusten mukaan.

– Vaikka kunniamerkit myönnetään virallisesti itsenäisyyspäivänä, ne on tapana luovuttaa palkituille jo muutamaa päivää aiemmin. Näin varmistetaan, että Linnan juhliin kutsutut kunniamerkein palkitut ehtivät saada merkkinsä ennen juhlia, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleri Jussi Nuorteva taustoittaa.

Kunniamerkkejä voidaan voimassa olevan ohjeistuksen mukaan myöntää suomalaisille sotilaille, siviilihenkilöille, puolustusvoimien joukko-osastoille sekä järjestöille ja yhteisöille, mutta myöskin ulkomaiden kansalaisille.

Kunniamerkin myöntäminen on tunnustus hyvin tehdystä työstä – näistä ansioista halutaan palkita.

– Ansioita koskevien määrittelyjen on hyvä olla sopivan joustavia, jotta voidaan toimia tilanteen mukaan ja voidaan palkita niitä, joilla ansioita on, Vapaudenristin ritarikunnan kansleri, kenraali Ari Puheloinen avaa.

Puheloisen mukaan kunniamerkkien jakaminen välittää arvoja ja arvostusta kahteen suuntaan:

– Kunniamerkin antaja esittää arvostusta saajalle myöntämällä kunniamerkin. Palkittu puolestaan voi näyttää arvostuksensa antajaa kohtaan käyttämällä hänelle myönnettyä kunniamerkkiä, hän kertoo.

Kunniamerkkejä jaetaan vuosittain yli 3700 painottuen itsenäisyyspäivään. Muita tärkeitä päiviä ritarikuntien kunniamerkkien myöntämiseen on Kansallinen veteraanipäivä 27. huhtikuuta, äitienpäivä ja puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4. kesäkuuta.

– Vapaudenristin ritarikunnan vuosittain myöntämä määrä on noin 30. Pääsääntöisenä periaatteena on ollut, että itsenäisyyspäivän yhteydessä luovutetaan kunniamerkkejä siviilihenkilöille ja kesäkuun neljännen päivän yhteydessä ennen kaikkea sotilashenkilöille, Puheloinen selventää.

Vapaudenristin ritarikunta on ytimeltään maanpuolustuksellinen. Maanpuolustuksen käsite elää, ja se on tullut yhä laajemmaksi viime vuosikymmeninä; nykyään se käsittää puolustusvoimien sotilaallisen toiminnan lisäksi yhteiskunnan turvallisuuskysymykset.

– Voidaan sanoa, että kunniamerkkien myöntämisessä huomioitavia asioita ovat puolustusvoimien hyväksi tehty työ, sotilaalliset ansiot, kansainvälinen kriisinhallinta, vapaaehtoinen maanpuolustustyö sekä työ veteraanien hyväksi, Puheloinen luettelee.

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkien luovutustilaisuus järjestettiin tänään ensimmäistä kertaa Helsingin päävartiossa. Tämänvuotisen itsenäisyyspäivän korkeimmalla kunniamerkillä, 2. luokan Vapaudenristillä miekkoineen palkittiin eversti Martti Kukkonen.

Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari palkittiin 2. luokan Vapaudenristillä. Tilaisuudessa pitämässään kiitospuheessa hän kiitti kunniamerkin vastaanottamisen olevan suuri kunnia.

– Erityisen arvokkaalta kunniamerkin saaminen tuntuu juuri tänä vuonna: Vapaudenristin ritarikunnan täyttäessä sata vuotta, hän korosti.

Tänä vuonna kunniamerkeillä palkittujen julkistamisen yhteydessä avattiin myös Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely Kansallisarkistoon. Näyttely järjestetään, sillä Vapaudenristin ritarikunta juhlii satavuotista historiaansa kuluvana vuonna ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta vuonna 2019.

Harvinaislaatuinen näyttely kertoo Suomen valtiollisten ritarikuntien historiasta ja toiminnasta. Kansallisarkistossa on reilun vuoden ajan esillä ritarikuntien kunniamerkkejä niin yksityisistä kuin valtion omista kokoelmista. Osa näyttelyn esineistä ja dokumenteista on ensimmäistä kertaa julkisesti esillä. Näihin lukeutuu muun muassa ensimmäinen vapaudenristin prototyyppi vuodelta 1918.

– Koskaan ennen ei ole yhdessä paikassa ollut esillä näin laajaa kokonaisuutta. Kunniamerkeistä osa on peräisin yksityisistä kokoelmista ja niitä kaikkia tuskin saadaan saman katon alle seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana, Nuorteva korostaa.

Osoitteista vapaudenristinritarikunta.fi ja ritarikunnat.fi näet kaikki itsenäisyyspäivänä ritarikuntien kunniamerkein palkitut.