Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Lilli Hatinen

Ajoneuvojen desinfiointi suoritetaan tavallisimmin yhden prosentin Virkon S liuottimella.

Puolustusvoimat torjuu sikaruttoa kaluston puhdistamisella

Aleksi Olin

Puolustusvoimien vapaaehtoinen ulkomailla käyneen kaluston puhdistaminen on herättänyt mielenkiintoa maailmalla.

Puolustusvoimat on vapaaehtoisesti harrastanut ulkomailla olleen kaluston puhdistustoimintaa jo kauan. Suomi on toiminut yli 60 vuotta eri rauhanturvaoperaatioissa, ja kotimaahan palaavan kaluston puhdistusta on jossain määrin tehty aina.

Viime vuosina on kuitenkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota mahdollisiin eläin- ja kasvitauteihin sekä vieraslajeihin ja niiden leviämisen estämiseen.

– Jos saapuva kalusto on kovin likainen eli sillä on lähtömaassa liikuttu maastossa, siinä voi pahimmillaan olla kilokaupalla maaperää, heinää, oksia tai muita kasvinosia mukana. Tällöin se muodostaa merkittävän biologisen riskin. Maaperässä voi olla haitallisia viruksia kuten afrikkalainen sikarutto tai suu- ja sorkkatauti, puolustusvoimien ylieläinlääkäri Ava Sovijärvi valaisee.

Kaartin jääkärirykmentissä järjestettiin 13. elokuuta puolustusvoimien kaluston puhdistusesitys, jota seurasivat muun muassa EU:n terveys- ja elintarvikekomissaari Vytenis Andriukaitis sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Näytöksen tarkoituksena oli jakaa tietoa EU-tasolle Suomen toiminnasta, ja näyttää miten puolustusvoimissa ohjeistetaan ja valvotaan ulkomailta saapuvaa sotilaskalustoa tarkoituksena estää eläin- ja kasvitautien sekä vaarallisten ja vieraiden lajien leviäminen maahamme.

– Puhdistusnäytös oli todella rohkaiseva. Tekniikan kannalta kalusto on todella vaikea puhdistaa ja desinfioida. Se tarkoittaa sitä, että meidän on tehtävä yhteistyötä ja pohdittava mahdollisuuksia puuttua bioturvallisuuskysymyksiin. Bioturvallisuustason tulisi aina olla erittäin korkea, komissaari Andriukaitis kertoo.

EU:n terveys- ja elintarvikekomissaari Vytenis Andriukaitis on tyytyväinen puolustusvoimien omatoimiseen riskienhallintaan bioturvallisuudessa.

– Me olemme maa, jossa elämäntilanne on todella hyvä, ja haluamme säilyttää sen sellaisena. Meillä on ulkopuolella afrikkalainen sikarutto ja monia muita tauteja, jotka haluamme pitää maarajojen ulkopuolella, ministeri Leppä korostaa.

Suomen ja EU:n viralliset säädökset ja muut määräykset, eivät velvoita puolustusvoimia. Säännökset koskevat lähinnä vain eläinten kuljetusajoneuvoja ja käytettyjen maatalouskoneiden kuljetusta.

– Olemme puolustusvoimissa myös päivittämässä omia määräyksiämme. Meillä on ollut omia määräyksiä jo vuodesta 2003, mutta päivitämme niitä ja pyrimme valmistelemaan ne tämän vuoden loppuun mennessä, Sovijärvi sanoo.

Puolustusvoimien riskienhallintatoimenpiteet koskevat kaikkea kalustoa, mukaan lukien muun muassa ajoneuvot, teltat sekä kontit ja astiat.

Ajoneuvon tai materiaalin pesun tulee olla erittäin huolellista, ja pesijöiden tulee olla hyvin tietoisia ajoneuvon erityispiirteistä, kuten mihin muta tai lika pääsee. Ajoneuvoja ei kuitenkaan ole tarkoitus täysin sterilisoida.

– Me puolustusvoimien eläinlääkärit olemme käyneet muun muassa myös Virossa ohjaamassa ja valvomassa, kuinka suomalainen harjoitusjoukko on puhdistanut oman kalustonsa ja materiaalin, ennen kuin se on palannut Suomeen. Kun he ovat tehneet työnsä hyvin, on riski erilaisten taudinaiheuttajien siirtymisestä Suomeen hyvin pieni, Sovijärvi valaisee.