Nea Holopainen

Kaakkois-Suomessa toimiva Karjalan prikaati sai elokuussa uuden komentajan. Prikaatinkenraali Jukka Jokisen alaisuudessa on lähes 600 henkilökuntaan kuuluvaa ja vuosittain noin 4000 varusmiestä.

Prikaatikenraali unelmatyössään

Leevi Hormaluoma

Itsenäisyyspäivänä ylennetty, nykyinen prikaatikenraali Jukka Jokinen toimii Karjalan prikaatin uutena komentajana.

Aloitin oman varusmiespalvelukseni loppuvuodesta 1987 Helsingin ilmatorjuntarykmentissä, jossa viihdyin hyvin.

Varusmiespalveluksen jälkeen jäin sopimussotilaaksi Reserviupseerikouluun. Siellä vahvistui tahto jäädä puolustusvoimiin töihin, prikaatikenraali Jukka Jokinen kertoo.

– Hain Kadettikouluun vuonna 1989, josta valmistuin luutnanttina vuonna 1992. Ensimmäinen palveluspaikkani oli Uudenmaan jääkäripataljoonan 1. jääkärikomppaniassa. Olenkin vuosien varrella palvellut samassa pataljoonassa aina joukkueenjohtajasta pataljoonan komentajaksi asti.

Prikaatikenraali Jokinen muistelee kaikkia edellisiä tehtäviään hyvillä mielin. Hänen ansioluettelonsa pitää sisällään muun muassa tehtävät Maanpuolustuskurssien johtajana, Kadettikoulun johtajana, pääesikunnan sektorin johtajana, Kaartin jääkärirykmentin pataljoonan komentajana, tasavallan presidentin adjutanttina sekä kansainvälisessä kriisinhallintatehtävässä. Jokisen mukaan erilaiset tehtävät laajentavat osaamista ja kokonaisnäkemystä puolustusvoimista, mutta myös muusta yhteiskunnasta jonka tiivis osa puolustusvoimat on.

– Olen päässyt vuosien varrella tekemään mielenkiintoisia ja vaihtelevia työtehtäviä. En ole rakentanut uraani mitään tiettyä sotilasarvoa tavoitellen. Kulloisenkin työni olen aina yrittänyt hoitaa parhaani mukaan enkä turhaan miettinyt tulevia tehtäviä. Esimiehet ovat katsoneet minulle sen tehtävän, jonka parhaaksi ovat minulle nähneet.

Ennen siirtymistään Karjalan prikaatin komentajaksi prikaatikenraali Jokinen palveli Maanpuolustuskurssien johtajana noin vuoden ajan.

– Maanpuolustuskurssien johtajana suoranaisia alaisia oli muutama. Kyseessä on pieni asiantuntijaorganisaatio, joka valmistelee ja toimeenpanee valtakunnallisille maanpuolustuskursseille käsketyt opetustehtävät.

– Nyt Karjalan prikaatissa johdossani on lähes 600 henkilökuntaan kuuluvaa ammattilaista ja vuosittain noin 4 000 varusmiestä. Karjalan prikaatin tehtävät ja vastuut ovat kokonaisuudessaan erittäin laajat ja johtaminen on sitä kautta erilaista.

– Viiden kuukauden kokemuksen perustella voin todeta, että olen saanut johdettavakseni prikaatin, joka on hyvässä kunnossa. Tavoitteena minulla on, että ylläpidämme Karjalan prikaatin korkeaa valmiutta, täällä vallitsevaa ”me”-henkeä ja vahvaa toimintakulttuuriamme. Olemme jo nyt toimiva kokonaisuus, joten kehitettävää löytyy lähinnä vain pienistä yksityiskohdista. Menemme prikaatina eteenpäin, keskitymme meille annettuihin tehtäviin ja toteutamme ne parhaamme mukaan.

Isoimpana uudistuksena Karjalan prikaatissa tulee näkymään vuoden alussa käynnistyvä Koulutus 2020 -koulutusohjelman laaja kokeilu. Uudistuksessa puolustusvoimissa rakennetaan muun muassa asevelvollisten kokonaisvaltaisempaa toimintakykyohjelmaa, ydinajatuksena integroida toimintakykykoulutus osaksi kaikkea sotilaskoulutusta.

– Vuonna 2020 yhtenä painopisteenämme on 1/20 saapumiserällä toteutuva laaja Koulutus 2020 -kokeilu. Työtä on tehty paljon sen eteen. Kun suunnittelemme ja valmistelemme koulutuksen toteutuksen yhdessä kouluttavan henkilöstön kanssa, niin asiat saadaan varmasti toimimaan. Olen hyvin luottavainen onnistumiseen, ja siihen että tulevat saapumiserät saadaan koulutettua vaatimustemme mukaisesti.

Elokuussa tehtäväänsä nimitetty Jokinen on tyytyväinen menneeseen syksyyn.

– Olen nyt toiminut Karjalan prikaatin komentajana viisi kuukautta ja viihtynyt täällä erittäin hyvin. Mielekkäintä tässä tehtävässä on johtaa omaa joukkoa, jonka sisällä vallitsee hieno henki, vahva osaaminen ja sitoutuminen korkeaan valmiuteen. Pääsen päivittäin näkemään tämän joukon vahvaa normaali- ja poikkeusolojen osaamista ja suorituskykyä.

– Toivon itse saavani palvella täällä kaakon kulmalla mahdollisimman pitkään. On palkitsevaa seurata, miten osaaminen sodan ajan tehtävissä kehittyy niin varusmiespalvelustaan suorittavilla miehillä kuin vapaaehtoisilla naisilla alokasajan ensi päivistä aina kotiutumiseen saakka. Tässä tehtävässä, jos missä pääsee konkreettisesti näkemään muun muassa sen, miten toimiva järjestelmä yleinen asevelvollisuus on ja kuinka suorituskykyisiä joukkoja pystymme tuottamaan.

– Tämän paremmin asiat eivät nyt omalta osaltani voisi olla.