Nea Holopainen

Tilaisuudessa puhui entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali evp. Jaakko Valtanen.

Miinanraivaajien työtä kunnioitettiin juhlatilaisuudessa

Juho Alin

Toukokuussa 2020 tulee kuluneeksi 75 vuotta toisen maailmansodan jälkeisen miinanraivauksen aloittamisesta, mitä edelsi sodan ajan joukkoihin kuuluneiden miinanraivaajaveteraanien arvokas työ.

Vuonna 1944 syyskuussa solmitun välirauhan sopimuksessa oli miinanraivausta koskevia kohtia, joiden mukaan Suomen tuli suorittaa Neuvostoliiton alueen edustalla väylien raivaus ja esteiden poistamisen 40 päivän kuluessa. Sopimus velvoitti Suomea myös muun muassa luovuttamaan Neuvostoliiton Itämeren laivastolle kaikki Jäämeressä ja Itämeressä olevia miinakenttiä ja muita esteitä kuvaavat kartat reitteineen. Raivaustöihin oli mahdollista käyttää vielä sodan ajan yksiköitä.

– Sisäväylät tuli puhdistaa niin, että Neuvostoliiton sukellusveneet ja osa taistelualuksistakin saattoi purjehtia vapaita väyliä pitkin Itämerelle osallistuakseen toisen maailmansodan viimeisiin taisteluihin, entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali evp. Jaakko Valtanen avasi.

Saaristomeren, Uudenmaan ja Itä-Suomenlahden rannikkoprikaatien keveillä raivaimilla varustetut meripioneerikomppaniat sekä laivaston 5 raivaajalaivuetta suorittivat annetut tehtävät määräajassa, lukuunottamatta Suursaaren itäistä aluetta. Yhteensä 585 miinaa ja raivausestettä poistettiin ja 157 ajomiinaa tuhottiin syyskuun ja marraskuun välisenä aikana 1944.

– Kaikki sujui jotenkuten, etenkin kun huomioidaan, että samanaikaisesti oli syksyllä 1944 käynnissä kenttäarmeijan kotiuttaminen, Karjalan evakuointi ja Lapin sota, Valtanen totesi.

Toisen maailmansodan jälkeen miinanraivaus alkoi Suomenlahdella keväällä 1945 ja jatkui aina vuoteen 1950 asti. Yli 2000 raivaajaa osallistui työhön, jonka aikana heistä 28 kuoli ja 35 haavoittui. Suomenlahteen laskettiin toisen maailmansodan aikana arvioiden mukaan yli 60 000 miinaa. Valtaosa niistä makaa edelleen meren pohjalla, mutta ne ovat meriliikenteelle vaarattomia.

Helsingin miinanraivaajakilta ry perustettiin vuonna 1997.

Miinanraivauksen aloittamisen 75 -vuotispäivän merkeissä Helsingin miinanraivaajakilta ry järjesti 12. marraskuuta juhlatilaisuuden, jossa kunnioitettiin niitä laivaston ja rannikkojoukkojen sodan ajan joukkoihin kuuluneita sotilaita, jotka välirauhan sopimuksen velvoittamina suorittivat Suomenlahden alueella raivaustehtäviä vuonna 1944  syyskuun ja marraskuun välisenä aikana, sotatoimien ollessa vielä käynnissä.

Tilaisuus kului puheiden, laulun ja seurustelun merkeissä. Paikalle oli saapunut vielä elossa olevia miinaraivaajaveteraaneja, mukaan lukien kenraali evp. Jaakko Valtanen ja miinanraivaajakillan puheenjohtaja Erik Erwes sekä kutsuvieraita ja merivoimien henkilöstöä.

Helsingin miinanraivaajakilta ry ylläpitää sotiemme jälkeisten miinanraivaajajoukkojen perinteitä ja toimii miinanraivaajaveteraanien yhdyssiteenä. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 71 syyskuussa 2019, joista 37 oli vuosina 1945 - 1950 miinanraivaustyöhön osallistuneita miinanraivausveteraaneja.