Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuvat: Niko Häggman

Maanpuoluskorkeakoulu juhlisti 25-vuotista taivaltaan vuosijuhlassa tiistaina 9. tammikuuta.

Maanpuolustuskorkeakoulu yhdistänyt yliopisto-opetusta ja käytännön taitoja jo 25 vuoden ajan

Joonas Niemi

Maanpuolustuskorkeakoulu yhdistää yliopistotasoisen opetuksen ja sotilaan käytännön taidot. Näin kuvasi MPKK:n rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki opinahjonsa toimintaa sen 25-vuotisjuhlassa.

Sunnuntaina 14. tammikuuta tulee kuluneeksi 25 vuotta, kun Kadettikoulu, Taistelukoulu ja Sotakorkeakoulu yhdistettiin yhdeksi sotatieteelliseksi yliopistoksi – Maanpuolustuskorkeakouluksi.

Tällä hetkellä Maanpuolustuskorkeakoululla on henkilökuntaa hieman alle 300 ja kampuksella kulkee vuosittain noin 2 000 opiskelijaa. Maanpuolustuskorkeakoulu on löytänyt paikkansa yliopistona.

– Meillä on oma selkeä profiilimme sotatieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa. Upseerien koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, joka tuottaa koko työuran aikaisesti suoraan työelämän tarvitsemaa osaamista, tiivisti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki .vuosijuhlassa tiistaina 9. tammikuuta.

Tehtyjen itsearviointien perusteella Maanpuolustuskorkeakoulussa on valittu vuoden 2018
kehittämiskohteeksi "Yhtenäinen Maanpuolustuskorkeakoulu ja upseerikoulutus".

– Tämä ei tarkoita, että tässä olisi jotain perustavanlaatuista korjaamista, vaan sitä, että voimme tehdä asiat vielä paremmin. Meidän tulee pelata yhtenä joukkueena yli yksikkörajojen ja tukea toisiamme yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, Korkiamäki sanoi.

– Keskitymme ydintehtäviin ja turvaamme tietämyksen näillä alueilla. Luomme yhtenäisen tilannekuvan ja sovitamme kaikkien tulosyksiköiden toiminnan ja prosessit entistä paremmin yhteen, Korkiamäki jatkoi.

"Laadukkaassa akateemisessa toiminnassa tutkimuksen ja opetuksen tasapaino on lähtökohta – ne ovat toisistaan erottamattomia kuin kruuna ja klaava samassa kolikossa" – Jussi Niinistö.

Puolustusministeri Jussi Niinistö nosti juhlapuheessaan esille Maanpuolustuskorkeakoulun kaksi keskeistä tehtävää: upseeriston kouluttamisen sekä sotatieteellisen tutkimuksen kehittämisen.


– Opetustehtävässään MPKK on suoriutunut perinteisesti erittäin hyvin. Tieteellinen tutkimustoiminta on silti resursseiltaan ja volyymiltaan vielä kehitysvaiheessa, kuten Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreessa raportissakin todetaan, Niinistö arvioi.

Tästä nouseekin Niinistön mielestä esille MPKK:n keskeinen haaste: miten saada tasapaino uutta tietoa tuottavan ja jo olemassa olevaa tietoa hyödyntävän näkökulman välillä?

– Jos painotetaan liikaa vain uuden tiedon tuottamista, on vaarana, että organisaatio ei tuota riittävästi konkreettisia tuloksia. Jos taas toisaalta keskitytään vain jo olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen mestari-kisälli -periaatteella, organisaatio näivettyy ennen pitkää – hyväksi havaittujen mallien menettäessä ajankohtaisuutensa, Niinistö pohjusti.

Uskottavuuden ja osaamisen kehittämisen kannalta on Niinistön mielestä keskeistä, että MPKK:n sotatieteellistä tehtävää kehitetään, arvioidaan ja ohjataan samoilla akateemisilla kriteereillä kuin muita vastaavan tason korkeakouluja.

– Laadukkaassa akateemisessa toiminnassa tutkimuksen ja opetuksen tasapaino on lähtökohta – ne ovat toisistaan erottamattomia kuin kruuna ja klaava samassa kolikossa, Niinistö kuvaili.

Keskeinen Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen tehtävä on tuottaa tietoa maailman

muutoksen vaikutuksista Suomen puolustuksen kehittämiseen. Se edellyttää laadukasta

tutkijakoulutusta. Erityistä painoarvoa on tällöin Niinistön mukaan annettava väitöskirjojen ohjausresurssien riittävyyteen. Samalla tutkijoiksi valikoituvilla upseereilla tulisi olla selkeä urapolku.

– On resurssien hukkaamista kouluttaa tutkijaksi upseeri, joka ei tuota riviäkään tutkimuksellista tekstiä tutkijatehtävänsä päättymisen jälkeen. Luonnollinen kiertokulku tutkijaupseereille voisi olla esimerkiksi akselilla MPKK – Puolustusvoimien tutkimuslaitos – Pääesikunta, Niinistö arvioi.

Maanpuolustuskorkeakoulun perusteilla olevat apulaisprofessorin ja sotilasapulaisprofessorin virat ovat Niinistön mukaan hyvä keino lisätä tutkimukseen suuntautuneiden upseerien motivaatiota. Virkoja täytettäessä ei tule kuitenkaan tinkiä yleisistä akateemisista vaatimuksista.

– Kaikista tohtoreista ei voi automaattisesti tulla professoreita laadun kärsimättä, Niinistö toteaa.

Niinistö päättää puheensa todeten "tieteellisen" aselajin taidon tulleen osaksi upseerien ammattitaitoa yhä vahvemmin.

– Sodankuvan muutos, tulevaisuuden materiaalihankinnat, kumppanuudet, toiminta viranomaiskentässä ja kansainvälisissä tehtävissä edellyttävät käytännön taitojen ja harjoitusten lisäksi myös yhä laajempaa teoreettista osaamista. Tässä ollaan hyvällä tiellä.

Helsingin kaupungin tervehdyksen juhlaan toi pormestari Jan Vapaavuori.

Puolustusvoimien juhlinta laukaistaan käyntiin puolestaan 16. tammikuuta Finlandia-talolla järjestettävällä tilaisuudella, jonka seminaariosuudessa myös Maanpuolustuskorkeakoulu on esillä.

– Vaikka Maanpuolustuskorkeakoulu täyttää nyt 25 vuotta, on tänä vuonna pääjuhlinnan
kohteena kuitenkin 100-vuotias puolustusvoimat. Maanpuolustuskorkeakoulu osallistuukin puolustusvoimien juhlavuoteen juhlistamalla samalla omaa taivaltaan 90-luvulta tähän päivään, rehtori Korkiamäki sanoi.

Keskeisiä juhlavuoden tapahtumia kevään aikana ovat muun muassa Sotamuseon toteuttama Puolustusvoimat 100 vuotta -näyttely Suomenlinnassa, Puolustusvoimat 100 -vuotta juhlateoksen julkistaminen sekä Sotatieteiden päivät ja Venäjän turvallisuuspolitiikan seminaari. Maanpuolustuskorkeakoulu avaa syksyn järjestämällä historiansa toisen tohtoripromootion. Myöhemmin syksyllä seuraa puolestaan luentosarja, joissa tarkastellaan puolustusvoimien 100-vuotista historiaa teemalla "100 vuotta maanpuolustuksen ytimessä". Luennot järjestetään yleisölle avoimena Helsingin yliopiston juhlasalissa.

– Paljon hienoja hetkiä ja tapahtumia on siis luvassa, Korkiamäki lupasi.

"Meillä on oma selkeä profiilimme sotatieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa. Upseerien koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, joka tuottaa koko työuran aikaisesti suoraan työelämän tarvitsemaa osaamista"– Ilkka Korkeamäki.