Maanpuolustuksen aloitesäätiö palkitsi kehitysprojekteja ja innovaatioita
Maanpuolustuksen aloitesäätiö palkitsee vuosittain kunniakirjoin ja stipendein valitsemiaan tutkimusprojekteja. Tänä vuonna palkittiin kaksi ryhmää ja yksi yksilöaloite.
Maanpuolustuksen aloitesäätiön stipendit vaihtelevat 3000 ja 1000 euron stipendien välillä. Palkinnot jakoi Puolustuvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg.
– Maanpuolustuksen aloitesäätiö kannustaa henkilöitä ja organisaatioita maanpuolustusta kehittävään aloitteellisuuteen, Lindberg kertoi palkitsemispuheessaan.
– Joskus innovaatio ilmenee joko fyysistä työtä helpottavana käytännöllisenä keksintönä, kun taas joskus innovaatio etenee aineettomana, kuten sotilaan hengen säästävänä täysin uutena ajattelun tulokulmana. Yhtä kaikille hyville aloitteille on kuitenkin se, että niiden takana on hyvä ajatus ja kiitettävä määrä työtä, hän jatkoi.
Suurimman stipendin sai Puolustuvoimien tutkimuslaitoksen vuosi sitten julkaistu Game Changer -artikkelikokoelma, joka käsittelee suunnanmuutosta kansainvälisen kybertilan hallinnassa sekä erityisesti Venäjän näkökulmasta. Tutkismusryhmää johti Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tietoverkkosodankäynnin tutkimusalan johtaja, komentaja Topi Tuukkanen ja tutkimusryhmään kuuluivat filosofian tohtori Mari Ristolainen, kapteeni Juha Kukkola ja insinöörikapteeni Juha-Pekka Nikkarila.
– Tutkimme sitä, miten Venäjä voisi sulkea oman internet-verkkonsa, sekä arvioimme, mitä silloin voisi tapahtua, Ristolainen kertoo.
Projekti sai alkunsa jo yli kaksi vuotta sitten.
– Kesällä 2016 Venäjä ilmoitti, että he aikovat luoda kyvyn sulkea internet-verkkonsa. Egyptissä tätä kokeiltiin jo 2011 Arabikevään aikana, jolloin se epäonnistui ja jo viiden päivän jälkeen he joutuivat avaamaan verkon takaisin. Siksi Venäjän väitteessä täytyi olla jotakin mielenkiintoista, ja kehotin Ristolaista kokoamaan ryhmän ja tutkimaan asiaa lisää, Tuukkanen sanoo.
Ryhmä ottaa palkinnon nöyrästi vastaan.
– Palkinto on kunnianosoitus tehdystä työstä. Otamme palkinnon nöyränä vastaan ja saamme varmasti lisää innostusta jatkaa hyvin tehtyä työtä, koska sille on selvästi tarvetta ja sitä arvostetaan, Kukkola kiteyttää.
Filosofian tohtori Mari Ristolainen (vas.), insinöörikapteeni Juha-Pekka Nikkarila, kapteeni Juha Kukkola ja komentaja Topi Tuukkanen ottivat palkinnon vastaan nöyränä.
Toiseksi suurimman stipendin sai K9-panssarihaupitsin ammusten lataussilta-projekti. Lataussillan kehitysryhmään kuuluivat kapteeni Petri Lähdekorpi ja asentaja Jukka Voivala. He kertovat idean projektiin syntyneen käytännön ongelmasta.
– Projekti sai alunperin alkunsa, kun erään kerran vaunuryhmämme yksi jäsen oli kaksimetrinen, voimakas mies. Kranaatithan painavat yli 40 kiloa kappale, ja hän laittoi ensimmäisen kyytiin noin vain. Minä poimin seuraavan, ja yritin ladata kranaatin kyytiin, eikä siitä tullut mitään. Ajattelin, että jotain täytyy nyt keksiä, Lähdekorpi selostaa.
Käsitys siitä, millainen sillan tulisi olla, syntyi lähes saman tien. Myös suunnitelmat ja mittaukset syntyivät varsin nopeasti. Miehet ottavat palkinnon vastaan kunnialla.
– Palkinto on aivan todella iso kunnia. Aivan mahtavaa, että projektimme nähdään niin hyvänä ja tarpeellisena, että se on otettu käyttöön, ja sitten huomioidaan vieläpä tällä tasolla, Lähdekorpi sanoo.
– Emme todellakaan olisi osanneet odottaa tätä palkintoa, Voivala lisää.
Asentaja Jukka Voivala (vas.) ja kapteeni Petri Lähdekorpi kehittivät itse ammussillan K9-panssarihaupitsille.
Kolmas kunniakirja ja stipendi myönnettiin kapteeni Sami Teikarille. Teikari on tehnyt aloitteen C-IED-toiminnan eli improvisoitujen räjähteiden vastaisen toiminnan kouluttamisesta varusmiehille. Säätiö kehui palkintoa erityisen hyvin puolustusvoimien koulutuksen kehityksen ytimeen osuvana.
– Ensimmäistä kertaa olin tekemisissä C-IED -toimintaan liittyen vuonna 2007, kun koulutin Porin prikaatissa kriisinhallintatehtäviin lähteviä sekä kansainväliseen valmiusjoukkoon koulutettavia varusmiehiä. Tuolloin minut määrättiin myös Maavoimien esikunnan C-IED -työryhmään IEDD -asiantuntijana, Teikari kertoo.
Asian käsittely kuitenkin hiipui ja Teikari päätti ottaa asian käsiinsä.
– Kun huomasin, että asia ei kymmeneen vuoteen ollut edennyt minnekään, päätin tehdä aloitteen, jos asia sitä kautta etenisi. Räjähdekoulutus on sirpaloitunutta, ja nyt palkittu aloite yhdistää räjähdevaarakoulutuksen yhdeksi nousujohteiseksi kokonaisuudeksi P-, E- ja J-kausille, hän sanoo.
– Esimerkiksi miten toimitaan rauhan aikana ampuma-alueella, miten käsitellään räjähteitä, toimitaan miinoitteessa, tiedostava ADR-koulutus tai toiminta kohdattaessa improvisoitu räjähde, Teikari listaa.
Palkintoa ei Teikarikaan ollut osannut odottaa.
– Palkinto tuli kyllä todella isona yllätyksenä. En edes tiennyt että tällaista palkitsemista on säätiön taholta. Olen otettu ja ylpeä palkitsemisesta, Teikari kiittää.
