Otto Puhakka & Aatu Heikkonen

Pohjoismainen datan vertailu on äärimmäisen hyödyllistä, kertoo professori Martin Neovius (vas.). Suomalaiset ovat mooraliltaan loistavia, kertoo lääkintäkomentajakapteeni Kai Wilkman (oik.) Sotilaslääketieteen keskuksesta.

Kriisinhallinnan veteraanien ongelmia huomioidaan

Rasmus Helaniemi

Kriisinhallintatehtävistä palanneiden veteraanien kohtaamat ongelmat ovat olleet huomion kohteena hiljattain niin yhteistyöjärjestö Nordefcossa kuin Sotilaslääketieteen keskuksessa.

Pohjoismainen yhteistyöjärjestö Nordefco järjesti syyskuussa Helsingissä laajan kaksipäiväisen konferenssin kriisinhallintatehtävistä palanneiden veteraanien ongelmista. Aiheeseen liittyvä tutkimus on ollut viime vuosina tiivistä etenkin yhteistyöjärjestöön kuuluvissa maissa. Konferenssissa käytiin laajasti läpi tutkimustietoa veteraaneista esimerkiksi vertaamalla heidän tilastollisia tietojaan muuhun väestöön. Tutkimustulokset olivat laadukkaita ja monipuolisia.

– Tutkimuksissamme on vertailtu dataa eri Pohjoismaista keskenään. Monikansallisen datan vertailu on hyödyllistä ja uutta, sillä Pohjoismaista saadaan enemmän dataa ja tarkempia lopputuloksia, kuin kansallisesta tutkimuksesta, kertoo ruotsalainen professori Martin Neovius. Hän on osallistunut useampaan pohjoismaiseen veteraanien väestörekisteriprojektiin hiljattain.

Kriisinhallintaveteraanit voivat lähestulkoon aina tilastojen valossa paremmin kuin muu väestö, sillä tehtäviin valitaan tarkasti psyykkisesti sekä fyysisesti seulottuja ihmisiä. He ovat usein myös keskivertoa älykkäämpiä ja ylläpitävät terveyttään aktiivisesti tehtävien jälkeenkin, mikä tulee huomioida myös tutkimustyössä.

– Tämä niin kutsuttu "terveen sotilaan efekti" on otettu tutkimustyössä huomioon. Keskeisimmässä tutkimuksessamme jokaiselle sotilaalle löydettiin ikään kuin "kaksonen" kriisinhallintatehtäviin hakeneista, jotta itse operaation vaikutukset saataisiin mahdollisimman selkeiksi, Neovius sanoo.

Veteraanit olivat lähes kaikessa kansallisen keskiarvon mukaisessa linjassa. Esimerkiksi resepti- ja sydänlääkkeiden käytössä sekä solmittujen avioliittojen määrässä veteraanit eivät merkittävästi eroa muusta väestöstä.

– Ainoastaan avioerojen määrä on operaatioihin osallistuneilla merkittävästi korkeampi kuin muulla väestöllä. Olisikin mielenkiintoista saada dataa esimerkiksi erojen aloittajista tai avioliiton laadusta ennen tehtävään lähtöä, mutta sellaista dataa ei ole kovin realistista kerätä, hän tuumii.

Nordefco järjestää konferenssin joka toinen vuosi liittyen kriisinhallintaveteraaneihin, ja viimeksi kaksi vuotta sitten aiheena oli kriisinhallintaveteraanien kotimaissaan saama arvostus ja sen kehittäminen. Tämän vuoden teema väestörekisteritutkimus koettiin hyväksi, ja sen käsittelyä saatetaan jatkaa myös seuraavassa konferenssissa kahden vuoden päästä Norjassa.

Myös Sotilaslääketieteen keskus järjesti lokakuussa tapahtuman liittyen käynnissä oleviin kriisinhallintaoperaatioihin ja psykiatrisiin oireisiin. Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa siitä, miten nuoremmat veteraanit haluavat apua psyykkiseen hätään selkeämmin ja herkemmin, kun taas vanhemmilla veteraaneilla on enemmän tunne, että heidät on jätetty yksin. Vanhemmat veteraanit usein kokevat, että on väärin hakea apua, kun on jo selvinnyt kotiin saakka, nuoremmat veteraanit taas saattavat pelätä avun hakemista toivoessaan olevansa kelvollisia uudelleen operaatioihin.

– Yllättävän vähän palvelusta keskeytetään psyykkisistä syistä. Suomalaiset ovat motivaatioltaan ja moraaliltaan erittäin laadukkaita, ja on ihmisiä, jotka palvelevat hammasta purren eivätkä kerro kellekään, kertoo psykiatri, lääkintäkomentajakapteeni Kai Vilkman Sotilaslääketieteen keskuksesta.

– Esimerkiksi Kosovossa kun joku tuotiin lääkärin vastaanotolle, kuumetta saattoi olla yli 39 astetta mutta hän ei olisi mielellään tullut lääkäriin. Samaan aikaan tänään aamulla Uudenmaan prikaatissa oli 40 varusmiestä vastaanotolla, koska aamulla oli lenkki ja huono sää, hän jatkaa.

Vilkmanin mukaan alueella oleminen on aina toinen todellisuus: aamuisin ladataan aseet, eikä koskaan tiedä, milloin tulee uhka. Vaikka harva rauhanturvaaja ampuu kohti, vaikuttaa kriisinhallintatehtävä jollain tasolla lähes jokaiseen.

– Ei sieltä kuivin jaloin palata, hän tiivistää.