Kaljut ja nutturapäät ystävystyvät maastokuvioissa

Varusmiespalveluksen aloittaa jokaisessa saapumiserässä maastokuvioinen joukko erilaisia persoonallisuuksia. Palvelus onkin ainutlaatuinen mahdollisuus ystävystyä eri taustoista tulevien nuorten kanssa.

Suomessa ystävänpäivä on, nimensä veroisesti, omistettu ystäville. Tänäkin vuonna tuhannet varusmiehet viettivät tuon helmikuisen päivän palveluksessa, mahdollisesti uusien inttiystävien parissa.

Millaista on varusmiespalveluksessa syntyvä ystävyys ja kaveruus, ja eroaako se merkittävästi nuorten muista sosiaalisista suhteista?

– Varusmiespalveluksessa ryhmäytymisen olennainen eroavaisuus siviilielämän sosiaalisiin suhteisiin on se, että palveluksessa ryhmä tulee annettuna. Ystävyyssuhteet, luottamus ja sosiaalinen kanssakäyminen rakentuvat varsin lyhyen ajan sisällä, mutta hyvin intensiivisessä olosuhteessa, varusmieskulttuuria tutkinut nuorisotutkija Mikko Salasuo tiivistää.

Puhuttaessa varusmiesten ystävyyssuhteista on hyvä ymmärtää, millainen on varusmiespalvelusta suorittavien nuorten ikäpolvi, millaisia heidän sosiaaliset suhteensa ylipäätään ovat ja minkälaisen kulttuurin vaikutuksessa he ovat varttuneet.

– Nykyisten 20-vuotiaiden ikäpolvi ei sido identiteettiä yksiin alakulttuureihin tai musiikkityyleihin, vaan he hyödyntävät identiteetin luomisessa yksittäisiä elementtejä. Repertuaari siitä, mitä nuorisokulttuuri nykyään on, on todella laaja. Enää ei ole niin, että tietty kampaus, hiustyyli tai vaatteet määrittäisivät sen, kenen kanssa olet tekemisissä.

Salasuon mukaan palvelusta suorittavien nuorisokulttuuri on hyvin pirstaloitunutta ja merkittävin yhteinen tekijä onkin se, että nuorilla on valtavan paljon erilaisia mahdollisuuksia rakentaa omaa identiteettiä. Edellisiä vuosikymmeniä yksilöllisempi kulttuuri on johtanut siihen, että nuorten kaveriporukat voivat olla monenkirjavia.

– Se tarkoittaa, että kaverisuhteissa ylitetään esimerkiksi taloudelliset ja sosioekonomiset rajat. Kyselytutkimukset kertovat, että esimerkiksi etnisillä taustoilla ei juuri ole merkitystä nuorten aikuisten keskuudessa. Kaikki myös osaavat suomessa englantia niin hyvin, että maiden rajatkaan eivät luo karsinoita, joissa oltaisiin vain keskenään tietynlaisten ihmisten kanssa, Salasuo selventää.

 

Yksilölliseen kulttuuriin kasvaneelle nuorelle aikuiselle palveluksen aloittaminen voi olla kulttuurishokki.

– Varusmiespalveluksessa joukko yksilöitä laitetaan toimimaan ryhmänä ja heiltä viedään ensimmäisenä pois ulkoiset tunnusmerkit, joilla voi erottua toisista. Jos varusmiehen identiteetti on vahvasti rakentunut niiden ympärille, niin se voi olla yksilölle aika ahdistava tilanne.

Kun alokkaat heti palveluksen alussa joutuvat luopumaan omista vaatteista ja useista identiteettityökaluista, jäljelle jää keskinäinen kommunikaatio.

– Kun varusmieheltä poistetaan erottautumisen keinoja niin jäljelle jää vain kasvokkainen kommunikaatio. Muiden tekijöiden puuttuessa kanssakäyminen perustuu enemmän verbaaliseen yhdessä tekemiseen, olemiseen ja sopimiseen. Varusmies ei voi käyttää muita raja-aitoja lähentämään tai etäännyttämään ketään, vaan kaikki tapahtuu kasvokkaisessa kanssakäymisessä.

– Kun sanotaan, että ulkonäkö voi pettää niin intissä ulkonäkö ei petä, koska kaikki näyttävät lähtökohtaisesti samoilta, Salasuo lisää naurahtaen.

 

Elinikäisten ystävyyssuhteiden muodostumisen kannalta Salasuon mukaan on merkityksellistä, että varusmiespalvelus suoritetaan useimmiten juuri kodista irtaantumisen kynnyksellä.

– Asepalvelus ajoittuu elämänvaiheeseen, jossa nuoret miehet ovat irtautumassa kodista ja ovat niin kutsutussa herkässä iässä. 17–25 -vuotiaana ihminen tulkitsee vahvasti ympäröivää yhteiskuntaa ja luo siihen suhteen, joka tulee aika vahvana kantamaan läpi koko elämän. Herkässä iässä luodut ystävyyssuhteet ovat myös merkittäviä.

Ystävyyssuhteiden luomisessa, ryhmäytymisessä ja palvelukseen sopeutumisessa on toki nykynuorisolla myös haasteensa, mutta Salasuon mukaan kehittynyt teknologia ja sosiaalisen media eivät juuri luo ongelmia.

– Ajattelen, että kehittynyt teknologia antaa lähinnä mahdollisuuden sopeutua paremmin palvelukseen, kun voi pitää helpommin yhteyttä siviilipuolelle ystäviin ja kavereihin.

 

Naisten ja miesten välinen ystävyys eroaa tietyissä ominaispiirteissä toisistaan. Salasuo ei ole erikseen tutkinut vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten sosiaalisia suhteita, mutta kertoo naistaistelijoilla olevan luonnostaan yksi identiteettitekijä, joka vaikuttaa heidän suhteisiin palveluksessa.

– Kun palveluksessa kaikilta poistetaan identiteettivälineet niin naisten ja miesten välille jääkin itse asiassa yksi raja: sukupuoli. Tämä identiteetti asettaa naiset peruskoulutuskaudella eri asemaan suhteessa miehiin, mutta sitten kun naistaistelija on saavuttanut position alikersanttina tai kokelaana, niin häneen suhtaudutaan lähinnä sotilasarvon määräämällä tavalla, ei sukupuoli edellä, Salasuo kertoo.

 

Kaartin jääkärirykmentissä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat upseerikokelas Alicia Savolainen, alikersantit Kati Ilomäki sekä Neea Niemi ja kaartinjääkäri Venla Jusslin kertovat uusiin ihmisiin tutustumisen olleen yksi motiivi tulla suorittamaan asepalvelusta. Saapumiserässä 2/18 aloittaneet naistaistelijat kokevat saaneensa palveluksesta ystäviä niin mies- kuin naispuolisista palvelustovereista.

– Ehdottomasti yksi asia, mitä halusi intistä oli se, että tutustuu ihmisiin ja saa kavereita. Täällä ei myöskään pärjää yksin, joten on pakko tutustua toisiin, Savolainen kommentoi.

Yli puoli vuotta palvelleilta naisilta löytyy jo palvelusmatkan varrelta kokemusta vaikeista hetkistä, joista he ovat selvinneet palvelustovereiden tuella.

– Ystävyys on ollut erityisen tärkeää omina heikkoina hetkinä. Kun esimerkiksi on ollut tekemässä jotain vaikeaa johtamissuoritetta, jossa on ollut epävarma tai jännittänyt niin on ollut tärkeää, että pystyy kysymään apua ja mielipiteitä palvelustovereilta, Ilomäki selittää.

Naistaistelijoiden mukaan Salasuonkin esiintuoma erilaisten ihmisten kirjo asepalveluksessa on hyvä asia. Palveluksessa on pakko tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, ja näin varusmiehet voivat tutustua ja ystävystyä myös hyvin erityyppisten ihmisten kanssa kuin siviilissä.

– Varusmiespalveluksesta saatat löytää ystävän kenen kanssa et olisi ikinä ajatellut, että voisitte ystävystyä, Jusslin toteaa.