Hallitus esittää Jehovan todistajia koskevan asevelvollisuuden vapautuslain kumoamista

Vuonna 1987 astui voimaan poikkeuslaki, joka vapautti Jehovan todistajat asevelvollisuuden suorittamisesta. Kyseistä lakia on kritisoitu muun muassa ristiriidasta perustuslain kanssa.

Hallituksen 20. syyskuuta 2018 eduskunnalle tekemän esityksen mukaan Jehovan todistajien erityisvapaudesta olla suorittamatta asevelvollisuus tulisi luopua. Yli 30 vuotta voimassa ollut vapautuslaki asettaa yhden uskonnollisen vakaumuksen parempaan asemaan muihin vakaumuksiin nähden ja siten on ristiriidassa perustuslaissa turvatun ihmisten yhdenvertaisuuden sekä siihen liittyvän syrjintäkiellon kanssa.

– Nykyinen perustuslaki astui voimaan 2000-luvun vaihteessa ja sitä ennen oli tyypillistä säätää poikkeuslakeja huolimatta siitä, että niiden tiedettiin olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Kun nykyinen perustuslaki säädettiin, eduskunta kuitenkin edellytti, että vanhat poikkeuslait tulee kumota pois, valaisee hallitussihteeri Perttu Wasenius.

Vapautuslain taustalla olleet yhteiskunnalliset olosuhteet ovat vuosien saatossa muuttuneet merkittävästi, minkä johdosta on yhä vaikeampaa perustella Jehovan todistajien erityisasemaa.

– 80-luvulla oli vuosikymmeniä vallinnut tilanne, että Jehovan todistajat olivat käytännössä ainoa kieltäytyjäryhmä, jotka eivät suostuneet minkäänlaiseen asepalvelukseen. Tämän takia he olivat istuneet pitkiäkin tuomioita, mikä oli melko nolo tilanne Suomelle, ja tästä ongelmasta haluttiin päästä jollain käytännönläheisellä ratkaisulla eroon. Kun nykyisin on paljon muitakin kieltäytyjiä, on varsin ongelmallista perustella Jehovan todistajien oikeutta vapautukseen, Wasenius avaa.

Yhteiskunnallisen kehityksen lisäksi myös Jehovan todistajien suhtautuminen asevelvollisuuteen on muuttunut.

– Aikaisemmin Jehovan todistajat vastustivat uskontokuntana myös siviilipalvelusta, mikä ei enää ole niin voimakasta. Aseelliseen palvelukseen he suhtautuvat vieläkin kriittisesti, mutta toivomme ja uskomme, että he suorittaisivat ainakin siviilipalveluksen, Wasenius kuvailee.

Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, henkilöt, jotka ovat ennen kumoamislain voimaantuloa hakeneet lykkäystä palveluksen aloittamiselle, voisivat edelleen kolmen kuukauden sisällä hakea vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta. Siirtymäajan jälkeen vapautuksia ei enää myönnettäisi.

– Mahdollinen hyväksyminen on kiinni eduskunnan käsittelyaikataulusta. Tällä hetkellä eduskunnalla on todella paljon hallituksen esityksiä läpikäytävänä, mutta toiveena on, että asia saataisiin puitua ennen seuraavia eduskuntavaaleja, Wasenius kiteyttää.

Asevelvollisuuslain tasavertaistaminen on ajankohtainen aihe muutenkin kuin Jehovan todistajien kohdalla, sillä mahdollinen naisten pakollinen asevelvollisuus on viime aikoina ollut paljon pinnalla.

– Naisten asepalvelus nousee usein samassa keskustelussa esille. Kyse on kuitenkin paljon isommasta ihmisryhmästä ja tätä käsittelevä keskustelu olisi luultavasti hyvin pitkäkestoinen ja laaja. Sukupuolineutraali asevelvollisuuslaki tuskin tulee käsittelyyn enää tämän eduskunnan aikana, Wasenius toteaa.