Yhdessä tekemällä veljeyteen

Ensimmäisen Kadettikurssin upseerit kerääntyivät kadettikoulun vuosijuhlaan 27.1.1921 ja päättivät perustaa Kadettikunnan elinikäisen kadettitoveruuden, veljeyden ja yhteishengen vaalimiseksi, mikä on edelleenkin Kadettikunnan toiminnan tärkein tehtävä.

Kadettien koulutuksessa on ensimmäisistä vuosista alkaen paljon yhdessä tekemistä. He opiskelevat kolme vuotta yhdessä, joten ryhmän yhteishengellä on valtaisa merkitys. Tämän koulutusjakson aikana sotilaista tulee toisilleen todella tuttuja ja tärkeitä.

Tuoreille kadeteille kadettiveljeys tulee täysin uutena käsitteenä. Reserviupseerikoulun samoissa palveluspaikoissa suorittaneet ovat saattaneet kokea samankaltaista yhteyttä jo aikaisemmin koulutuksissaan. Mikä käsitys uusilla kadeteilla on yhteishengen merkityksestä?

– Se varmaan syntyy vielä ja koulun aikana oppii paremmin päivän päälle mitä se oikeasti tarkoittaa, pohti alle viikon kadettikoulussa opiskellut Ilkka Iivonen.

Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin 160 innokasta nuorta kadettia ovat valmiina koitokseen. Heidän ryhmäytymispäivänsä järjestetään Kaisaniemen puistossa. Sen aikana he osallistuvat Alppipuiston ja Töölönlahden ympäri kiertävään Tough Viking -estejuoksukilpailuun. Rata on mittava, yli kymmenen kilometriä pitkä, ja sisältää toistakymmentä haastavaa ja fyysisesti raskasta estettä.

Nykyisin kadettikurssit aloitetaan ensimmäisestä viikosta ryhmäytymisharjoituksilla, joissa kadetit tutustuvat toisiinsa ja samalla perehtyvät toiminnan perinteisiin. Tässä kadettiveljeyden vaaliminen vasta voi alkaa toden teolla.

– Oli tosi hauskaa, suht raskasta oli. Hyvin tuo ryhmäytyminen onnistui tuossa ja kaikki tsemppasivat toisiaan. Kaikki auttoivat kaveriaan, hyvin meillä tuntui yhteistyö toimivan" selostaa Iivonen.

Tuoreet kadetit etenivät joukkueittain ja kaikki selvisivät radasta hienosti. Paikalla olleet ihmiset pystyivät aistimaan positiivisen joukkuehengen kadettien ollessa radalla. Myös johtajat vaikuttivat tyytyväisiltä.

– Tällaisten tapahtumien ideana on saada porukka ryhmäytymään ja tutustumaan toisiinsa. Kadettiveljeys syntyy jo ensimmäisten vuosien aikana, tiivisti tuoreiden Maanpuolustuskorkeakoulun kadettien kurssinjohtaja, kapteeni Petri Laine.

Tavoitteeseen eli ryhmähengen hiomiseen päästiin. Laine painotti erityisesti ryhmäytymisen merkitystä yhteishengen luomisessa.

Santahaminassa oli juhlahumua, kun Maanpuolustuskorkeakoululle kerääntyivät 30 vuotta sitten Kadettikoulusta valmistuneet upseerit hienoissa juhla-asuissaan puolisoidensa kanssa.

Ilmasotakoulun 71. vuosikurssin ja 54. merikadettikurssin valmistumisesta on aikaa 30 vuotta. Kadettikurssin arvovaltaiset juhlat järjestettiin Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa. Juhlapaikalle oli kerääntynyt kyseisen vuosikurssin upseereita ympäri Suomea. Illan aikana sai kuulla lukuisia kertoja puhuttavan kadettiveljeydestä. Juhlissa olleet upseerit ovat olleet pitkään yhdessä tekemisissä ja vaalivat nykyisin kadettiveljeyttä kurssin kokoontumisten yhteydessä.

– Näkisin, että meillä on ollut erittäin hyvä yhteishenki kautta vuosien. Puhallettu yhteen hiileen jo vuosikymmeniä, kertoi 71.vuosikurssilla opiskellut majuri evp. Timo Mäkelä. Hän painottaa yhteishengen merkitystä kadettikoulussa.

– llman sitä yhteishenkeä ja kurssikaverien apua ei välttämättä olisi jaksanut. Monesti heikkoina hetkinä kaverit, sekä täällä Kadettikoululla, kuin maastossa auttoivat paljon viemään eteenpäin, hän jatkaa.

– Oli esimerkiksi viikko, jolloin meillä oli 14 koetta, joka oli aika paljon, muistelee entinen Timo Mäkelän kurssitoveri majuri evp. Matti Mononen.

– Jo nuorempana puhuttiin siitä, että meillä on hyvä joukko. Tämä porukka on aina ollut hyvä ja se näkyy edelleen kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin. Jos joskus pitäisi tehdä porukalla jotain vakavampaakin, niin ehkä tällä se onnistuisi, hän pohtii.

Evp. majurit Matti Mononen (vas.) ja Timo Mäkelä muistelivat kadettikouluaikojaan ennen juhlasaliin siirtymistä.

 

Ystävysten välinen yhteydenpito on pysynyt aktiivisena. He ovat työskennelleet samoissa työpaikoissa ja toimivat samalla alalla edelleen. Yhteydenpito kadettiveljiin on jatkunut, sillä hyvät ystäväsuhteet kehittyivät aikoinaan kurssilla. Entiset kurssikaverit pitävät erittäin tärkeänä kokoontumisia, jolloin taataan yhdessätekemisen jatkumo. Kadettiupseerilla on olemassa kaksi verkostoa valmistuttuaan: oma kadettikurssi- ja piiri.

Vanhimmat kadettikurssit kokoontuvat lähes viikoittain yhteiselle lounaalle. Puolisot ovat toiminnassa mukana.

- Kadettikoulutus on muuttunut paljon, totesi 30 vuotisvuosikurssijuhlan arvovaltaisin vieras kenraalimajuri evp. Sami Sihvo, 85 vuotta. Hän kertoi kadettikoulutuksen kehittyneen viimeisen 30 vuoden aikana runsaasti. Hänen mukaansa etenkin kansainvälinen toiminta ja tekniikan kehitys ovat edistäneet koulutusta.

Sihvo on nähnyt ja kokenut sotilasuransa aikana paljon. Hänellä on kokemusta lukuisista tehtävistä 50-luvulta vuoteen 1993. Sihvo muisti hyvin juhlissa olevia entisiä kadetteja, sillä vuosina 1981-1988 hän toimi Kadettikoulun johtajana. Hänellä on siis varsin laaja-alainen näkemys ja asiantuntemus kadettien toiminnasta.

– Perusasiat ovat pysyneet ennallaan: yhdessä tekemisen henki, joka on yksi todella tärkeä asia. Ja kun kadettikoulusta ajatellaan ennallaan on säilynyt tietty perinteiden kunnioittaminen, jota on täällä on vaalittu aikanaan ja vaalitaan edelleen tänä päivänäkin, hän muistuttaa.

Nykyisin kadettikursseilla opiskelee kolme eri ikäluokkaa. Sihvo näkee, että vanhempien kadettien tulee suhtautua nuorempiin kadetteihin reilusti ja tukea heitä. Sihvo ei näe järjestelmän toimivan, jos simputusta ilmenee.

Kadettikoulun entisenä johtajana arvovaltainen kenraali muistaa lukuisia hetkiä kadettien kouluttajien johtajana:

– Piti joskus muistuttaa upseerikoulutuksessa, että nuorempi voi pian olla esimies. Silloin on tärkeää, että hoidetaan alun alkaen asiallisesti suhteet. Alaisen kunnioittaminen ja reilu peli täytyy muistaa jatkuvasti.

– Kadettiveljeys syntyy koulutusten aikana. Yhdessä koetaan leirit, koettelemukset ja kaikennäköiset tapahtumat, Sihvo tiivistää. Kuten evp. majuri Timo Mäkelä mainitsi, koulutuksessa tulee paljon vaikeita ja raskaita koettelemuksia, jolloin kadettiveljeyden tarkoitus on konkreettisimmillaan.

Jokaisella kadettikurssilla on kaksi kummikurssia, joista nuorempi on 30 ja vanhempi on 50 vuotta aikaisemmin valmistunut. Eri ikäisten kadettikurssien välistä kadettiveljeyttä toteutetaan alueellisissa kadettipiireissä, joiden tapahtumiin osallistuvat monien kurssien upseereita.

30 vuotisjuhlissa nähtiin seppeleen laskeminen Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalin sankariseinän eteen. Kurssiveljet osallistuvat kadettiveljien hautajaisiin ja Kadettikunta hoitaa kurssin viimeisen kunnianosoituksen. Kadettiveljeyteen kuuluu toisistaan huolehtiminen aina viimeiseen iltahuutoon asti.

Kadettiveljeys on kuin aseveljeyttä. Koulutuksen aikana syntyy elinikäisiä ystävyyssuhteita. Kadettien arvot ovat hyvin perinteikkäitä ja niitä kunnioitetaan tänäkin päivänä.