Viro liittyi Maavoimien liikkuvuuden kehittämishankkeeseen

Maavoimien liikkuvuutta parantava kehittämishanke on käynnistymässä yhteistyössä Latvian ja Viron kanssa. Kansainvälinen yhteistyö antaa mahdollisuuden kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Maavoimat toteuttaa yhteistyössä Latvian ja Viron kanssa maavoimien liikkuvuutta parantavan kehityshankkeen. Latvia liittyi kehityshankkeeseen tammikuun lopussa ja huhtikuun alussa puolustusministeriö tiedotti myös Viron mukaantulosta. 

Suomen Maavoimien tavoitteena hankkeessa on rakentaa ja turvata Maavoimien suorituskykyisimpien, koko maan alueella operointiin kykenevien operatiivisten joukkojen pyöräliikkuvuutta pitkälle 2040-luvulle asti.

– Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää Maavoimien suorituskykyvaatimusten mukainen kustannustehokas uusi pyöräpanssariajoneuvojärjestelmä sekä eri päätöksellä hankkia kyseinen järjestelmä, mikäli uusi ajoneuvo vastaa suorituskykyvaatimuksiin, jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi kiteyttää.

Ajoneuvohanke ja yhteistyö ovat herättäneet myös laajempaa kansainvälistä kiinnostusta. Nyt laadittu kolmen maan yhteistyösopimus mahdollistaa Peltoniemen mukaan myöhemmin myös muiden maiden mukaantulon sekä yhteishankkeen etujen hyödyntämisen.

– Kullakin maalla on oma kehittämisaikataulunsa. Yleisesti ajoneuvokalustoja uusitaan noin 20–30 vuoden välein. On selvää, että ne maat joilla asia on tulossa ajankohtaiseksi ovat varmasti kiinnostuneita hankkeesta, Peltoniemi toteaa.

Kansainvälisen yhteistyön etuna hankkeessa voidaan nähdä etenkin kustannussäästöt. Useamman maan mukanaolo tarkoittaa luonnollisesti myös kaikille kehittämisohjelmassa mukana oleville kustannusten jakamista useamman maan kesken.

– Kansainvälinen yhteistyö lisää koko hankkeen volyymia ja sen myötä on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. On hyvä muistaa, että tämän tyyppisen ajoneuvojärjestelmän elinkaari on noin 30 vuotta. Tällöin pitää huomioida hankintahinnan lisäksi elikaarikustannukset, ylläpitokustannukset, huolto- ja varaosat sekä mahdolliset järjestelmän modernisoinnit. Kaikissa näissä kansainvälinen yhteistyö avaa monipuolisia mahdollisuuksia tehdä asioita kustannustehokkaasti, Peltoniemi valottaa.

Kehitettäväksi ajoneuvoalustan pohjaksi on valittu kansallisten ja monikansallisten testausten ja evaluointien perusteella kotimainen Patrian 6x6-pyöräpanssariajoneuvoalusta. Ajoneuvoja tarvitaan kansallisen puolustuksen tarpeisiin sekä kriisinhallintatehtäviin. Peltoniemen mukaan yhtenevän kaluston käyttö kansainvälisissä tehtävissä vähentää logistisia kustannuksia ja helpottaa kaluston käyttöä eri maiden kesken.

– Kaikki kolme maata ovat määrittäneet uudelle panssariajoneuvojärjestelmälle yhteiset suorituskykyvaatimukset. On selvää, että yhteinen ajoneuvojärjestelmä tuo lisämahdollisuuksia myös koulutusyhteistyöhön ja yhteisharjoitteluun. Huoltovarmuuden
ja elinkaarikustannusten kannalta on erinomainen asia, että Suomeen ja naapurimaihimme on muodostumassa aiempaa laajempi ajoneuvoteollisuuden klusteri, joka pystyy kattavammin palvelemaan myös poikkeusolojen tarpeita. Hankkeeseen osallistuvien maiden yritysten kesken rakennetaan Patrian johdolla monikansallista teollisuusyhteistyötä, joka parantaa kunkin maan huoltovarmuutta sekä yhteistyömallia myös poikkeusoloihin varautumiseen, Peltoniemi arvioi.

Maailmalla pyritään löytämään usein mahdollisuuksia yhteishankkeisiin juuri kustannussäästöjä ja järjestelmien yhteensopivuutta tavoitellen. Yleisesti yhteishankkeista voidaan Peltoniemen mukaan todeta, että hyvin usein mailla on erilaisia suorituskykyvaatimuksia ja ne voivat olla hyvin vaikeita sovittaa yhteen. Tästä johtuen yhteishankkeiden toteuttaminen ei ole aina mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia tai kompromisseja. 

– Kullakin maalla on lisäksi oma asevoimiensa kehittämisohjelma, aikataulu ja resurssit. Mikäli nämä poikkeavat merkittävästi toisistaan on yhteistyölle vaikea löytää yhteistä aikataulua ja teollista tuotantokapasiteettia. Näistä seikoista johtuen yhteishankkeiden toteuttaminen voi osoittautua mahdottomaksi, Peltoniemi avaa.

Seuraavaksi hankkeessa edetään Peltoniemen mukaan tuotekehitysvaiheeseen, eli laaditaan tuotekehityssopimus, jonka puitteissa maat voivat tilata erikseen määritettyä tuotekehitystyötä konkreettisten ajoneuvoversioiden kehittämiseksi ja sarjahankinnan mahdollistamiseksi. Tuotekehitys sisältää myös yhteisten ylläpito,- logistiikka- tai koulutusratkaisujen kehittämiseen tähtääviä kokonaisuuksia. Tämän jälkeen on tarkoitus edetä puitesopimusjärjestelyyn, jonka avulla maat voivat eri päätöksellä toteuttaa kehitettyjen ajoneuvoversioiden varsinaiset sarjahankinnat.

– Varsinaiset hankinnat toteutetaan kansallisin tilauksin kunkin maan omalla päätöksellä. Yhteinen tuotekehityssopimus pyritään aikaansaamaan kesään mennessä, jolloin tavoitteena on, että yhteisen perusajoneuvon esituotanto voisi alkaa vielä tänä vuonna ja eri versioiden tuotanto vuonna 2021. Maiden hankinnat voisivat alkaa vuonna 2021, Peltoniemi kertoo.

Panssaroitujen pyöräajoneuvojärjestelmien roolia nykyisessä maanpuolustuksessa ei sovi vähätellä. Peltoniemen mukaan nopea, pitkien etäisyyksien vaatima operatiivinen liikkuvuus sekä erinomainen taktinen maastoliikkuvuus ovat avainasemassa maavoimien taistelussa. 

– Panssaroidut ajoneuvojärjestelmät tuovat samalla kertaa sekä suojaa vastustajan asevaikutukselta että kyvyn keskittää omaa voimaa nopeasti ja yllättävästi halutulla ratkaisualueella. Ketterä liikkuvuus on ratkaisutekijä Maavoimien operointikyvyn kannalta, Peltoniemi painottaa.