Viranomaisverkot yhdistyvät ja pohjoismainen pelastusyhteistyö tiivistyy

Pohjoismaisten pelastustusviranomaisten keskinäinen viestintä onnettomuus- ja kriisitilanteissa helpottuu. Jatkossa suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset viranomaisverkot toimivat saumatta myös oman maan rajojen ulkopuolella.

Suomen Virve-verkko ja Ruotsin vastaava Rakel-verkko yhdistyvät virallisesti 7. helmikuuta. Tätä ennen Suomen ja Norjan sekä Ruotsin ja Norjan viranomaisverkot ovat jo yhdistetty.

Yhdistyvistä viranomaisverkoista hyötyvät monet toimijat.

– Rajat ylittävissä yhteyksissä tärkeimmät käyttäjät ovat Hätäkeskuslaitos, terveydenhuoltoviranomaiset, pelastustoimi, poliisi sekä Suomessa Rajavartiolaitos, kertoo sisäministeriön pelastusosaston pelastusneuvos Janne Koivukoski.

Raja-alueiden päivittäisessä yhteistyössä verkkojen yhdistämisen hyödyt näkyvät eritoten silloin, kun on tarve pyytää naapurimaalta apua. Aiemmin viestintä viranomaisverkossa oli mahdollista vain rajan välittömässä läheisyydessä, mutta jatkossa viestintä esimerkiksi suomalaisessa Virve-verkossa onnistuu kaikkialla Ruotsissa tai Norjassa.

Tarve yhdistää viranomaisverkot havaittiin erityisesti Torniojokilaaksossa.

–Terveydenhuoltopuolella viranomaisverkkojen yhdistämisen tarve on ollut suurin Tornionjokilaaksossa ja sieltä on useiden vuosien ajan pyydetty tätä toiminnallisuutta. Järjestelmä on ollut rajoitettuna käytössä, mutta se ei ole täyttänyt viranomaisten päivittäisiä tarpeita, Koivukoski selventää.

Viranomaisverkkojen yhdistyminen on merkittävä askel pohjoismaisen pelastusyhteistyön kehittämisessä.

– Uudesta viranomaisverkkojen yhteydestä hyötyvät kaikki turvallisuusviranomaiset. Erityisesti se helpottaa poliisin, pelastustoimen ja sairaankuljetuksen päivittäisten tehtävien hoitamista normaalioloissa ja suuronnettomuuksissa, sisäministeri Kai Mykkänen toteaa.

Pohjoismainen yhteistyö onnettomuus- ja kriisitilanteissa on osoittautunut toimivaksi ja tiiviiksi, vaikka kehitystarpeitakin on löytynyt.

– Viime kesän metsäpaloissa Ruotsille annettu pelastusapu näytti, että pohjoismaisten kriittisten viestiyhteyksien tarve on ilmeinen tilanteissa, joissa annetaan apua Pohjoismaiden välillä. Ruotsin omat resurssit eivät riittäneet sammutustyöhön ja viestintälaitepuolella yhteisen toimivan viestintäjärjestelmän puute havaittiin varsinkin apujoukkojen johtamisessa. Onneksi olimme jo aikaisemmin kuitenkin aloittaneet verkkojemme yhdistämisen, Koivukoski kertoo.

Koivukosken mukaan viime kesän maastopaloihin avunpyyntö tuli eurooppalaisen avunantojärjestelmän kautta, mutta varsinainen peruste avunannolle oli pohjoismaisesta Nordred-sopimuksessa.

– Tämä systeemi toimi hyvin ja sitä ollaan kehittämässä EU:n pelastuspalvelumekanismin uudistuksen yhteydessä, Koivukoski selventää.

Jatkossa avunpyyntömahdollisuutta käytetään aina kun on tarvetta kansainväliseen apuun ja yhtenäiset verkot tulevatkin helpottamaan yhteistyötä entisestään.

– Viranomaisradioverkkojen yhdistämisestä on apua käytännön avunannossa, kun voidaan käyttää omia tuttuja radioita ja ei tarvitse hankkia eri kalustoa avunantoa varten, Koivukoski toteaa.

Suomi on kunnostautunut viranomaisviestinnän kehityksessä, josta tunnustuksena on kahtena viimeisenä vuotena kriittisen viestinnän kansainvälisen vertailun ykköspaikka. Suomessa aloitettiin kehittyneen viranomaiskäyttöön tarkoitetun digitaalisen radioverkon pilottikäyttö kaksikymmentä vuotta sitten. Siitä asti viranomaisten kriittisessä viestinnässä on voitu hyödyntää Virve-verkkoa.