Petri Saarelainen

Rasmus Schüller esitti pallonkäsittelytaitoja Santahaminan Urheilukoulun edessä.

Viheriön tarkka-ampuja

Konsta Leikas

Suomen jalkapallomaajoukkueringin vakiojäsen 28-vuotias Rasmus Schüller on totutellut armeijassa Urheilukoulun arkeen sekä tiedustelutehtävissä tetsaamiseen.

Kaartin jääkärirykmentissä, Helsingin Santahaminan Urheilukoulussa eli URHK:ssa majoittuu meritoitunut jalkapalloilija Rasmus Schüller. Hän jakaa tuvan yhdessä eri kesälajien edustajien kanssa.

– Olen tupani ainoa jalkapalloilija. Meiltä löytyy yleisurheilijoita, pyöräilijä, endurokuski, suunnistaja ja rantalentopalloilija, Schüller listaa.

– Emme ole päässeet kokeilemaan toistemme lajeja, mutta beachvolleytä olisi mukava pelata, Schüller hymähtää.

Sekalaiselle sakille yhteistä on ollut palveluksen alkamisen lisäksi huippu-urheilijan arjen vaihtuminen tiedustelijan arkeen.

Viime kaudella Pohjois-Amerikassa, Yhdysvaltojen ammattilaissarjassa MLS:ssä, Minnesota Unitedin riveissä pelannut Schüller on tottunut asteittain armeijaan. Aseella ampuminen ei kuitenkaan vielä suju samalla varmuudella kuin pallon kanssa.

– Pallolla on paljon enemmän toistoja alla, että varmaan sen takia se sujuu vielä paremmin. Vähitellen aseellakin ampuminen petraantuu, Schüller vakuuttaa.

Ammatifutari on ammentanut asennetta ja nöyryyttä armeijasta. Suurimmat haasteet Schüllerilla on muodostunut lainalaisuuksien kanssa.

– Nöyryyttähän täällä oppii. Kaikkeen pitää asennoitua oikealla tavalla, että saa oikean lopputuloksen. Inttiaika on sellaista, että mitä enemmän annat itsestäsi koulutuksissa ja yrität, sitä enemmän saat tästä irti. Vaikeinta ovat pienet yksityiskohdat, jotka pitää olla aina tietyllä tavalla. Sosiaalinen kuri näkyy armeijassa.

URHK:n ominaispiirteet erottavat sen muista palveluspaikoista. Tyypillisin näistä lienee urheilijoiden käyttöön myönnetyt urheilukomennusvuorokaudet, jotka mahdollistavat urheilijoiden lajikohtaisen harjoittelun ja osallistumisen tärkeisiin kilpailu- sekä ottelutapahtumiin varusmiespalveluksen aikana. Urheilukomennusvuorokausien käyttö perustuu palveluksen alussa tehtyyn koulutus- ja valmentautumissuunnitelmaan. Se, kuinka monta UK-vuorokautta kullakin on käytössään, määräytyy peruskoulutuskauden jälkeen käsketyn palvelusajan mukaan. Urheilukomennusvuorokausien käyttö perustuu palveluksen alussa tehtyyn koulutus- ja valmentautumissuunnitelmaan.

Tiedustelukomppanian koulutuksessa huomioidaan niin sotilaskoulutus kuin myös urheiluvalmennus.

– Meidän viikkorytmiin on varattu neljä tuntia urheiluvalmennukselle kahtena tai kolmena päivänä viikossa: esimerkiksi 8.00–12.00 on lajikohtaisia harjoittelua. Meillä on käytössä punttisali ja muitakin harjoitustiloja, Schüller jatkaa.

Toinen vaihtoehto on suunnitelmaan tehty etukäteen sovittu harjoitus saaren ulkopuolella. Leirien tai urheilukohtaisten matkojen sopiminen onnistuu urheilukomennuksilla, joilla voi olla koko päivän saaren ulkopuolella harjoittelemassa.

– Urheilukomennuksia on rajallinen määrä käytössä, joten on parempi, jos pääsee treenaamaan käyttämättä komennusta, Schüller tuumii.

Urheilukoulun tärkein tehtävä on kuitenkin kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin. Urheilijoita koulutetaan vaativiin sotilastehtäviin hyödyntäen heillä jo olemassa olevia vahvuuksia ja ominaisuuksia. Schüller kokee tiedustelijan tehtävät mielenkiintoisina.

– Meillä on paljon omia tehtäviä, joita pitää oppia. P-kauden lopun metsäleiri on ollut mielenkiintoisin kokemus tähän asti. Siellä opimme paljon uutta, ja olin erilaisessa ympäristössä, mihin olen tottunut.

Tiedustelijan tehtäviin vaaditaan yleisesti rautaista lihaskuntoa ja hyviä kestävyysominaisuuksia. Schüller omaa molemmat ja on näin ollen oikea mies tiedustelijan tehtäviin.

Rankimpia tehtäviä muistellaan usein intin parhaimpina kokemuksina. Schüllerinkin hauskoimmat armeijakokemukset tähän asti muodostuvat juuri näistä tapahtumista.

– Kun pääsemme lepämään ja juttelemaan yhdessä, niin nauramme usein monille asioille. Huonotkin jutut naurattavat univajeessa ennen nukahtamista. Teltassa on hyvä yhteishenki ja parhaat muistot muodostuvat niistä ei niin mielekkäistä hommista, Schüller tuumii.

Joukkue ja tupadynamiikkaan kuuluva huumori ei ole unohtunut palveluksen aikana.

– Joukkueisiini on sattunut paljon säätäjiä matkan varrelle. Itsekin säädän välillä, Schuller naurahtaa.

Historiallisen jalkapallon EM-kisapaikan saavuttaneen joukkueen jäsen kokee kiitollisuutta joukkuetta ja faneja kohtaan.

– On ollut upeaa pelata maajoukkueessa ja olla osa tätä matkaa kohti kisoja. Olen ollut pitkään maajoukkueessa mukana ja nähnyt sen ajan, milloin menestystä ei herunut ja suurta yleisöä ei kiinnostanut Suomen maajoukkueen tekeminen. Nyt jalkapallobuumi on tarttunut koko kansaan.