Veteraanipäivää vietettiin verkossa

Kansallista veteraanipäivää vietettiin jälleen Lapin sodan päättymispäivänä maanantaina 27. huhtikuuta. Vuodesta 1987 vietetty juhlapäivä ja liputuspäivä sai tänä vuonna erityisen mausteen, sillä koronavirustilanne vaikutti juhlapäivän tilaisuuksien järjestämiseen.

Koronavirustilanteen vuoksi suunniteltu veteraanipäivän pääjuhla Tampereella jouduttiin perumaan tältä vuodelta. Pääjuhlaa on tarkoitus viettää ensi vuonna Tampereella, mikä merkitsee myös seuraavan isäntäkaupungin, eli Lappeenrannan vetovastuun siirtymistä vuodelta 2021 vuodelle 2022.

– Alueelliset ja paikalliset tilaisuudet ympäri Suomea järjestettiin pienimuotoisemmin kokoontumisrajoitukset huomioiden, kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätoimikunnan sihteeri majuri Marko Maaluoto kertoo.

Vallitseva tilanne vaati luovia ratkaisuja juhlapäivän viettämiseksi. Koska suurimmat juhlatilaisuudet jouduttiin järjestämään ilman suurta yleisöä, juhlapäivää vietettiin pienimuotoisemmin ja sähköisiä välineitä hyödyntäen.

– Alueellisesti ja paikallisesti kansallista veteraanipäivää suositeltiin vietettävän paikallisten perinteiden mukaisesti. Kansallisena veteraanipäivänä on tärkeää, että se on juhlallinen ja veteraaneja sekä heidän elämäntyötään kunnioittava, Maaluoto arvioi.

Veteraanipäivän aamu alkoi Puolustusvoimain komentajan, Timo Kivisen laskiessa seppeleen Hietaniemen hautausmaalla Sankariristille ja Marsalkka Mannerheimin haudalle.

Juhlapäivä alkoi seppeleenlaskulla Hietaniemen hautausmaalla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti veteraanipäivää omalla tervehdyksellään. Tervehdyksessään tasavallan presidentti otti laajalti huomioon yhteiskuntaamme poikkeusolot antamalla kunnioituksensa muun muassa terveydenhuollon ja turvallisuuden ammattilaisille. Niinistön mukaan veteraanisukupolven perintö ja yhteistyön merkitys eivät saa unohtua. 

– Tämä juhlapäivä muistuttaa meitä veteraanisukupolven perinnöstä. Me emme unohda tekoja ja uhrauksia, joiden ansioista Suomi selviytyi ja säilyi vapaana demokraattisena kansakuntana, Niinistö lausui tervehdyksessään.

Koronavirustilanteesta huolimatta juhlapäivää vietettiin veteraaneja ja heidän elämäntyötään kunnioittaen.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja puolustusministeri Antti Kaikkonen julkaisivat myös omat videotervehdyksensä juhlapäivän johdosta.

– Rauhan saavuttamisesta ja vapauden säilyttämisestä kuuluu kunnia sotaveteraaneille, lotille ja sodan ajan sukupolville, jotka taistellen ja yhteiskuntaa kannatellen saavuttivat sen kaikkein tärkeimmän tavoitteen itsenäisyyden ja vapauden, Kivinen painotti tervehdyksessään.

– Veteraanit, jos ketkä, ovat oman päivänsä ansainneet. Saamme viettää tätä päivää suurella kiitollisuudella ja kunnioituksella veteraanien tekemien uhrausten vuoksi, Kaikkonen kiteytti.

Juhlapäivän kunniaksi tarvittiin myös musiikin suhteen luovia ratkaisuja. Valtioneuvoston Youtube-kanavalla julkaistiin lähes 1100:n laulajan laulamana Finlandia-hymni Suomen suurimman Virtuaalikuoron toimesta. Kaartin soittokunta julkaisi juhlapäivän kunniaksi puolestaan oman versionsa Veteraanin iltahuudosta, joka oli äänitetty etätöitä hyödyntäen. 

Hietaniemen seppeleenlaskun lisäksi veteraanipäivää vietettiin ympäri maan tilanteen sallimissa puitteissa. Esimerkiksi Lappeenrannassa sotien muistomerkit seppelöitiin ja kukitettiin ilman yleisöä sekä videoitiin perinteinen muistojumalanpalvelus. 

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen ja Kaartin jääkärirykmentin komentaja, eversti Petteri Tervonen. 

Veteraanien asema on herättänyt edelleen keskustelua. Veteraaneja on keskuudessamme vielä noin 8000 ja heistä sotainvalideja on noin 1 100 henkilöä. Veteraanien keski-ikä on jo kunnioitettavat 94 vuotta. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä on puolestaan noin 17 000.

– Viime sotiemme veteraanit ovat arvostettuja kansalaisiamme. He ovat tehneet merkittäviä asioita isänmaamme hyväksi paitsi sodassa niin myös jälleenrakentajina. Yhä useampi heistä tarvitsee korkean ikänsä johdosta monenlaista tukea ja palveluita yhteiskunnalta. Näiden toimien riittävyyteen ja saavuttavuuteen on tärkeää panostaa joka päivä, Maaluoto painottaa.

– Itselläni on hieno tilaisuus olla säännöllisesti tekemisissä veteraanien ja veteraanityön kanssa, se kaikki antaa minulle iloa ja hyvää mieltä sekä kannustaa arjen töissä. Minulle kansallinen veteraanipäivä on yksi vuoden keskeisimmistä päivistä osoittaa kunnioitusta viime sotiemme veteraaneille. Tämän johdosta olisin kovin mielelläni tavannut tänään juhlapäivän merkeissä mahdollisimman monta veteraania ja keskustellut heidän kanssaan, mutta se tapahtuu nyt toisella tavoin, Maaluoto luonnehtii.

Nurmijärvellä puolestaan yksin asuva, pian 98 vuotta täyttävä jatkosodan veteraani Mauno Tenhovirta viettää juhlapäivää totuttuun tapaan kotonaan. Tenhovirta kertoo viettävänsä tärkeätä päivää kuitenkin suurella kunnioituksella ja muisteluiden merkeissä. Koronavirustilanteen Mauno ei koe erityisemmin vaikuttaneen elämäänsä: jälkipolvi tuo kerran viikossa ruoat Maunolle, joka kertoo viihtyvänsä yksin asuen oikein hyvin. 

– Tunnen, että meille veteraaneille annetaan työstämme Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta nykyään suuri arvo, Tenhovirta pohtii. 

Tenhovirta kertoo sotataipaleensa kestäneen kolme vuotta. Tenhovirta taisteli pitkään etulinjassa konekiväärikomppaniassa. Vaikeimpana paikkana Tenhovirta mainitsee kuuluisan Ilomantsin taistelun aivan jatkosodan lopussa, josta Tenhovirta on myöhemmin myös kirjoittanut.

– Kokonaisuudessaan se oli raskasta aikaa kansallemme kaikkialla, sekä sodassa että siviilissä. Kaikesta oli pulaa. Minulle henkilökohtaisesti, kun olin nuori ja vapaasti maailmaa katsova, en niin paljoa kärsinyt sodasta. Sotaan mentiin, koska se oli velvollisuus ja se hoidettiin niin hyvin kuin oli mahdollista, Tenhovirta kertoo.

Tenhovirta on ollut aktiivisesti mukana myös veteraanien järjestötoiminnassa. Monia kertoja veteraani on käynyt myös puhumassa kutsuntatilaisuuksissa tuleville varusmiehille. Tenhovirta kertoo olevansa hieman huolissaan siitä, että moni nuorimies jättää varusmiespalveluksen suorittamatta.

– Ottakaa pojat iloisesti asia. Se kuuluu jokaisen suomalaisen miehen velvollisuuksiin suorittaa armeija. Armeijassa ryhdistäytyy. Koko elämää ajatellen armeijan käyminen on tärkeää, vaikka sen vasta jälkeenpäin ymmärtäisikin, Tenhovirta summaa.