Jussi Pohjavirta

Everstiluutnantti Pentti Frosström (oik.) väitteli tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänen tutkimusaiheenaan oli, miten Venäjän sotilasstrategia on muuttunut Neuvostoliiton hajoamisesta nykypäivään. Hänen vastaväittäjänään oli Katri Pynnöniemi.

Venäjä kehittää asevoimiaan

Merja Juva

Everstiluutnantti (evp) Pentti Forsström väitteli 16. elokuuta Maanpuolustuskorkeakoululla Venäjän sotilasstrategian muutoksesta osana tohtorintutkintoa.

Venäjä on kehittänyt asevoimiaan 2000-luvulla niin materiaalisesti kuin strategisesti. Everstiluutnantti (evp) Pentti Forsströmin tuoreessa väitöskirjassa todetaan, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvun alussa Venäjän sotilaspoliittisessa tilanteessa oli erilaisilla koulukunnilla mahdollisuus nostaa itseään esille, mutta virallinen näkökulma, joka oli jatkumoa Neuvostoliiton politiikalle, katkaisi keskustelun. Uudella vuosituhannella voimasuhteet vakiintuivat ja työnjako muuttunut selkeäksi.

– Muutoksista huolimatta sota politiikan välineenä säilyy, Forsström muistuttaa ja lisää, että ajatukseen sodasta sisältyy aina aseellinen voimankäyttö.

Strategiassa painotus on siirtynyt varsinaisesta käytöstä ja sen valmistelusta ennaltaehkäisevään suuntaan strategisen pidäkkeen avulla. Sodan ja rauhan välinen raja on hämärtynyt sekä ajallisesti että toiminnallisesti.

– Venäläiset ovat ratkaisseet harmaan alueen ongelman sillä, että harmaata vyöhykettä ei ole, mikä puolestaan johtaa jatkuvaan valmiuteen, Forsström selventää.