Aatu Heikkonen

Panssarivaunumiehistölle kuuluva rynnäkkökivääri on alkujaan kehitetty Neuvostoliitossa. Tämä malli on tehty Saksassa, mutta malli perustuu Kalasnikoviin.

Vaunumiehistön erikoiset aseet

Joni Määttä

Ostotilanteessa panssarivaunujen mukana tulee aina valmistusmaasta tuliaisia. Ostettuun pakettiin kuuluu vaunun lisäksi esimerkiksi aseita, jotka sopivat juuri kyseisen vaunun kanssa yhteen.

Kun panssarivaunuja on hankittu Suomen puolustusvoimien käyttöön, on vaunujen mukana tullut myös ei niin tavanomaisia taisteluvälineitä vaunumiehistön käyttöön. Myös tänä päivänä jo käytöstä poistettujen, neuvostoliittolaisten T55- ja T72 -panssarivaunujen mukana on tullut omat aseet. Esimerkiksi vaunumiehistön käyttämät rynnäkkökiväärit ovat olleet neuvostoliittolaisia Kalašnikoveja.

Panssarivaunumiehistön aseistus on ollut erilainen kuin muilla taistelijoilla, jotta välineet ja itse vaunu ovat sopineet käytännön tilanteissa täydellisesti yhteen. Sen takia myös aseistusta päivitetään aina kun uusia vaunuja hankitaan.

– Aseet kulkevat aina vaunukohtaisesti. Esimerkiksi vaunujen konekiväärit on päivitetty 2000-luvun alussa, kun uusia Leopard 2A6 -vaunuja hankittiin, ylikersantti Jesse Lehtonen Panssariprikaatista kertoo.

– Leopardeilla korvattiin niitä vanhoja T55-panssarivaunuja, jotka poistuivat muutamia vuosia sitten käytöstä, hän jatkaa.

Vaunuja päivitettäessä kaikkia sen aseita ei olla kuitenkaan haluttu päivittää. Neuvostovalmisteisen Kalašnikovin kopio, RK762 72TP on osoittautunut niin hyväksi lähisuoja-aseeksi, että sitä käytetään vielä tänäkin päivänä.

– Yksinkertaisesti se on vain hyväksi havaittu. Sen lisäksi siinä on vähän erilainen rekyylinohjain, joten silloin kun panssarivaunun luukusta ammutaan sarjatulta sitä on helpompi käsitellä kuin perinteistä RK62:ta. Rekyyli on pienempi ja se ei tärise yhtä paljon, Lehtonen kehuu.

Lehtosen mukaan vaunumiehistön rynnäkkökiväärissä on myös taittoperä, joka helpottaa sen käyttöä ahtaassa panssarivaunussa. Taitettavan takaosan vuoksi aseen saa tarvittaessa pienempään kokoon.

– Toki kotimaisia RK62 -aseita on myös taittoperäisinä, mutta tässä vaiheessa tätä hyväksi havaittua asetta ei ole ollut tarpeellista päivittää muuhun malliin.

Ylikersantti myös kertoo, että kyseinen ase on kenttäolosuhteissa luotettava kumppani.

– Sehän on ase, mikä ei hirveästi vaadi huoltoa. Se on erittäin toimintavarma, vaikka se olisikin kentällä hetken aikaa huoltamatta.

– Se on myös yksi syy, minkä takia se on edelleen käytössä, hän jatkaa.

Vaunun aseistukseen kuuluvat pääaseen, eli tykin lisäksi kaiken kaikkiaan ilmatorjuntakonekivääri, rynnäkkökivääri ja jokaiselle vaunumiehelle jaettava pistooli. Merkinantoa varten vaunussa on myös valopistooli.

- Valopistooli on käytännössä vain merkinantoväline. Sillä voi esimerkiksi merkitä sijainnin, mutta taistelukäytössä se ei ole, Lehtonen huomauttaa.

Vaunussa aseita siis riittää. Niitä on tottunut käyttämään vaunumiehistöstä erityisesti ampuja, jollainen myös panssarimies Vesa Siitonen on. Hän on aloittanut varusmiespalveluksensa viime kesänä, ja siitä lähtien harjoitellut ampumista niin perinteisellä RK 62-rynnäkkökiväärillä, kuin myös panssarivaunun rynnäkkökiväärillä.

– Kaikille aselinjalaisille, eli ampujille ja lataajille opetetaan vaunun rynnäkkökiväärin käyttö. Se on kyllä huomattavasti kevyempi kuin RK 62 koska se on valmistettu eri tavalla.

Perusrakenteeltaan itänaapurissa kehitetyn klassikkoaseen kopio on miltei samanlainen kuin kotimainenkin rynnäkkökivääri. Siitonen kuitenkin kertoo että vaunun aseessa tähtäin on erilainen.

– Tykkään itse enemmän siitä RK62:n tähtäimestä. Varmaan se on tottumuskysymys, mutta omaa silmää se sattuu miellyttämään enemmän, hän kertoo.

Siitonen on tutustunut aseeseensa, Kalašnikovin kopio RK762 72TP -rynnäkkökivääriin tarkasti.

– Kotimainen rynnäkkökivääri on valmistettu koneistamalla, mutta tuo vaunun ase on tehty pellistä stanssaamalla. Se tuo aseeseen keveyttä.

Konekivääreitä ovat kuitenkin käytännössä pakollista päivittää aina uusia vaunuja hankittaessa. Ylikersantin mukaan etenkin idässä ja lännessä valmistettujen vaunujen varusteet sopivat huonosti ristiin.

– Itämainen ja länsimainen kalusto kättelee huonosti keskenään. Etenkin vaikkapa ne kiskot mihin aseet tulisi kiinnittää, eivät usein sovi ollenkaan toisessa maassa valmistettuihin aseisiin, hän valottaa.