Varusmies, varo varattomuutta
Kirjoittajan mielestä asepalveluksesta tulee ottaa kaikki irti – myös taloudellisesti.
Varusmiespalvelus on käännekohta usean nuorukaisen elämässä. Reservin auringon alkaessa lämmittää, koittaa monelle itsenäistymisen ensiaskeleet kenties jatko-opiskelujen, työelämän tai vaikka ensimmäisen oman asunnon muuttuessa konkretiaksi. Erityisesti oman talouden hoito saattaa olla monelle isku vasten kasvoja, kun enää ei voi nauttia valtion tarjoamasta täyshoidosta. Onneksi noheva varusmies panostaa tulevaisuuteensa jo palveluksen aikana.
Pääoman kerryttämisen ollessa varsin suuri tabu nyky-yhteiskunnassa, voi se monelle tuntua vallan absurdilta ajatukselta. Varsinkin varusmiespalveluksen aikana, jolloin rahat totutusti syötetään kasvisruokapäivinä sotilaskodin kassapäätteeseen ja viikonloppuisin Tavastian Lauantaidiskoon. Varusmiehen onneksi perinteisten reaali- ja finanssipääoman rinnalle on kehittynyt kenties vieläkin arvokkaampi ulottuvuus: inhimillinen pääoma.
Inhimillinen pääoma koostuu muun muassa älykkyydestä, koulutuksesta sekä sosiaalisista verkostoista. Eli siis asioista, joita voit kehittää myöskin asepalveluksen aikana. Kliseetä esimerkiksi johtajakoulutuksen tarjoamasta johtajakokemuksesta sekä uusista ihmiskontakteista ei siis kannata täysin sivuuttaa, sillä ne voivat tarjota yllättävää hyötyä tulevaisuudessa. Lisäksi opiskelu onnistuu varsin mainiosti myös varuskunnasta käsin. Mikä olisikaan parempi sijoitus kuin vaikka koodaamisen tai uuden kielen opettelu iltavapaiden aikana.
Erityisen valveutunut varusmies ei tyydy pelkästään henkisten valmiuksien kohentamiseen, vaan pistää myös päivärahat poikimaan. Koska maailman kahdeksas ihme, korkoa korolle -ilmiö, palkitsee aikaisessa vaiheessa aloittanutta sijoittajaa muhkeilla tuotoilla, on varusmiesaika otollinen hetki rahoitusmarkkinoihin tutustumiselle. Varsinkin, kun usein intin jälkeen alkavat jatko-opiskelut mahdollistavat maailman parhaan sijoitustuotteen, opintolainan hyödyntämisen.
Sijoittamisen tuomat mahdollisuudet alkavat hiljan valjeta myös yhteiskunnallisella tasolla. Esimerkiksi keskustelu osakesäästötilistä on oiva avaus kohti kansankapitalismin kehitystä. Kun ensi kerralla marssit iltavapailla paikalliseen pizzeriaan, voitkin pohtia minkä vaihtoehtoiskustannuksen riskeeraat nauttiessasi kymmenen euron lättyä.
Mikäli onnistut laittamaan puolet vuoden päivärahoistasi sivuun ja tämän jälkeen sijoittamaan joka päivä R-Kioskin varusmies- ja opiskelijakahvin hinnan verran, eli 1,50 euroa, sijoitussalkkusi on kymmenen vuoden päästä yli 11 000 euron arvoinen Helsingin pörssin historiallisella 10 prosentin keskiarvovuosituotolla. Vaikka päivärahojen ylijäämä on toki monelle varsin utopistinen ajatus, kannattaa pitää ajatus sijoittamisen mahdollisuuksista mielessä. Pienistä ja säännöllisistä summista kasvaa nimittäin ajan myötä isoja omaisuuksia.
