Varusmiehet mukaan K9 -panssarihankkeeseen
Raskaiden panssarihaupitsien varusmieskoulutus on alkanut Panssariprikaatissa.
Helmikuussa 2017 puolustusministeriö tiedotti yhdessä puolustusvoimien kanssa 48:n käytetyn K9 Thunder -panssarihaupitsin hankinnasta. Tykistöjärjestelmät hankitaan Korean tasavallan toimielimeltä KOTRA:lta. Järjestelmät toimitetaan vuosien 2017–2024 välisenä aikana. Henkilökunnan koulutus tykistöjärjestelmään aloitettiin myös vuonna 2017.
Nyt K9 -panssarihaupitsien varusmieskoulutus on pyörähtänyt käyntiin Panssariprikaatin jääkäritykistörykmentissä Parolassa. Koulutus toteutetaan nousujohteisesti. Varusmiehet aloittivat tykistön perusteiden ja vaunun rakenteen läpikäynnillä, josta ollaan siirrytty vähitellen tutustumaan vaunuun ja sitä kautta ajamaan. Ensimmäiset kovapanosammunnat ovat jo tämän vuoden lopulla. Ensi vuoden alussa koulutus laajenee yksikön toiminnan harjoitteluksi.
– K9 -hankkeen merkitys on puolustusvoimille todella suuri. Se tuo kenttätykistömme kokonaan uudelle sukupolvelle raskaan raketinheittimen vanavedessä sekä nostaa kykyämme taktiseen ja operatiiviseen tulenkäyttöön merkittävästi, taustoittaa jääkäritykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Aku Antikainen.
Jääkäritykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Aku Antikainen.
Panssarihaupitsi on kokonaan varusmiesvetoinen väline. Vaunumiehistö koostuu kahdesta ryhmänjohtajasta ja kolmesta miehistöön kuuluvasta. Tykinjohtaja sekä vaununjohtaja ovat aliupseeritehtäviä, ampuja, suuntaaja ja ajaja puolestaan miehistötehtäviä. Koko miehistö kuitenkin palvelee pisimmän palvelusajan eli 347 vuorokautta.
– Erityinen tavoite koulutuksessa on Koulutus 2020 -ohjelman sisäänottaminen heti alusta alkaen. Tämä saapumiserä toimii myös tietynlaisena testiryhmänä, kun järjestelmä on uusi ja sillä on uudenlainen suorituskyky. Tähän mennessä järjestelmällä on harjoitellut vain henkilökunta. Varusmiehiltä tulee uusia näkemyksiä ja ehdotuksia käytännön asioihin, Antikainen kertoo.
Uusi järjestelmä tuo mukanaan myös haasteita. Vaikka tarvittava tietotaito on olemassa, ei ennalta tuntemattoman järjestelmän sisäänajaminen ole aina mutkatonta. Antikainen kuitenkin suhtautuu asiaan myönteisesti:
– Haastavinta on saada uuden kaluston koko potentiaali käyttöön. Nyt tehdään aivan uusia asioita. Ei mennä vanhalla perinteisellä menetelmällä, vaan täytyy pystyä ottamaan käyttöön niitä kykyjä, mitä kalustolla oikeasti on, hän toteaa.
