Vapaa-ajan toiminta rentouttaa varusmiehiä

Varusmiesten liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat tärkeässä osassa varusmiesten kunnon ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Varuskunnista löytyykin useita mahdollisuuksia liikkua ja kohentaa omaa kuntoa päivittäisen koulutuksen lisäksi.

Suosituimpia tapoja liikkua varusmiesten keskuudessa on varusmiesten liikuntakerhotoiminta eli tuttavallisemmin VLK-kerhot. Näitä kerhoja järjestävät varusmiestoimikunnat eli VMTK:t yhdessä sotilasurheiluliiton kanssa. Kerhojen sisältö vaihtelee varuskunnittain, mutta puolustusvoimat pyrkii tarjoamaan kaikille samankaltaiset liikuntamahdollisuudet.

– Pyrimme tarjoamaan sisäliikuntatilat ja hyvät ulkoliikuntamahdollisuudet, ovat ne sitten kuntoratoja, talvella hiihtolatuja, kuntoilulaitteita, lähiliikuntapaikkoja tai mahdollisesti urheilukenttä. Myös kuntien kanssa tehdään paljon yhteistyötä, koska puolustusvoimien ei ole tarpeenmukaista ylläpitää esimerkiksi urheilukenttää tai uimahallia joukko-osastoissa, puolustusvoimien liikuntapäällikkö, majuri Lasse Torpo kertoo.

Esimerkiksi Jääkäriprikaatin käytössä on vajaan kahden kilometrin päässä sijaitseva Sodankylän urheilukenttä, jota puolustusvoimat hyödyntää koulutuksessaan. Vastaavasti kuntalaiset käyttävät varuskunnan uimahallia.

Puolustusvoimat pyrkii lähtökohtaisesti tarjoamaan varusmiesten käyttöön vähintään kuntosalin ja sisäliikuntatilat. Puolustusvoimauudistuksessa lakkautettiin joukko-osastoja, ja jäljelle jääneissä joukko-osastoissa varusmiesten määrät kasvoivat. Siksi niissä on pyritty lisäämään liikuntamahdollisuuksia ja -välineitä.

– Edelleen ollaan siinä tilassa, että kyllä meidän pitää pystyä tarjoamaan vaihtoehtoiset harjoittelumahdollisuudet sisällä tapahtuvalle liikunnalle. Kaikki eivät mahdu sisätiloihin tekemään, joten ulkotiloja tai vaihtoehtoisia sisätiloja kalustohalleineen pyritään käyttämään sen mukaan, Torpo lisää.

– Kestävyys ja voima ovat niitä asioita, jotka ovat sotilaille tärkeitä. Nämä ovat ne, joihin panostamme ja pyrimme varusmiehille tarjoamaan, Torpo painottaa.

Nousujohteiseen harjoitteluun liittyy oleellisesti harjoitusten erilaiset tehoalueet ja voimaharjoittelussa painojen käyttö eri mittaisine sarjoineen ja toistomäärineen. Pelkät tasavauhtiset juoksulenkit ja saman tehoiset omalla painolla pidetyt kuntopiirit ovat huonosti johdettuja harjoituksia.

Puolustusvoimien tarjoamat tilat antavat hyvät mahdollisuudet urheilutoimintaan, mutta lopuksi kaikki on kiinni omasta motivaatiosta ja halusta parantaa omaa kuntoaan. Motivaatiokysymykseen on Torpolla selvä vastaus: varusmiehen motivaattorina toimii kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen, hänen oman sodanajan sijoituksensa mukaisesti.

– Liikuntakoulutusta on sisällytetty koulutukseen ja sotaharjoituksiin, mutta sen lisäksi tarvitaan omaehtoista palauttavaa liikuntakoulutusta, Torpo painottaa.

Suurimpiin puolustusvoimien liikuntahankkeisiin kuuluu Porin prikaatiin Säkylään rakennettava uusi urheilukenttä. Myös muita liikuntapaikkoja on tarkoitus parantaa. Koulutus 2020 -ohjelmassa kehitetään liikuntasovelluksia.

– Viemme eteenpäin marsmars.fi-applikaatiota ja osaamista ennen kaikkea. Motiivin herättäminen on se, että varusmies tietää kotiutuessaan, missä kunnossa hänen pitää olla, kun hänet sijoitetaan johonkin sodanajan tehtävään. Jos tietää, mitä siinä tehtävässä vaaditaan, se tuo ulkoista motivaatiota, Torpo sanoo.

Parolan varusmiehillä on kesäisin mahdollisuus lähteä yhteiskuljetuksella Ahvenisten maauimalaan. Useimmiten uimaan lähtee noin 20-30 henkeä.

Porin prikaatissa Säkylässä on Suomen varuskuntien monimuotoisimmat urheilumahdollisuudet. Säkylän varuskunnassa on urheilutalo, josta löytyy uimahallin lisäksi palloilusali, painitatami ja kuntosali. Kuntosalilta löytyy muun muassa kuntopyöriä, soutulaitteita ja hiihtolaitteita.

– Meillä on kaikki, mitä omatoimiseen urheiluun tarvitsee. Jos järjestetään jotain liikuntaan ja urheiluun liittyvää, se on aina meidän kontollamme. Oli se sitten varuskunnan ulkopuolella tai täällä urheilutalolla. Järjestämme tarpeen mukaan kaikennäköisiä urheilumahdollisuuksia, liikunta-alan varusmies, korpraali Eemil Salakari sanoo.

Korpraali Eemil Salakari on liikunta-alan varusmies, jonka toimenkuvaan kuuluu muun muassa kuntotalon ylläpitäminen ja uimavalvonta. Uimavalvojat saavat myös lääkintämiehen koulutuksen.

Uusien alokkaiden saavuttua Säkylän urheilutalolla on riittänyt vilinää.

– Uudet alokkaat ovat käyneet paljon. Viime viikolla kaikki 120 avainta loppuivat. Allas ja yläkerran jumppasali olivat aivan täynnä. Ylivoimaisesti suosituin VLK-kerhoista on salibandy, sen jälkeen koripallo ja lentopallo, Salakari kertoo.

Varusmiehet saavat itse VLK-kerhossa päättää, mitä he aikovat harrastaa, mutta liikunta-alan varusmiehet ovat ohjaamassa toimintaa. Yksi valvojista tulee käynnistämään kerhon, mutta aktiivista ohjaamista se ei kuitenkaan ole.

– Jos kaikki haluavat pelata salibandya, vaikka ohjelmassa olisi koripalloa, sitten pelaamme salibandya. Varusmiehet pääsevät pelaamaan ja tekemään, mikä on todettu parhaimmaksi vaihtoehdoksi, Salakari jatkaa.
Säkylän varuskunnan soittohuoneessa vierailee päivän mittaan useampikin henkilö.

– Olemme käyneet täällä bändikämpällä soittelemassa melkein joka päivä. Tulemme luultavasti jatkossakin olemaan joko täällä tai kuntotalolla. Tänne on hyvä tulla ottamaan vähän irti sotilasarjesta, jääkäri Eero Myllymäki kertoo.

Säkylän sotilaskodin yläkerran soittohuoneessa vierailee päivittäin varusmiehiä rentoutumassa soittimien äärellä. Kitarassa Sami Wallenius.

Urheilutalolla on usein enemmän ihmisiä kasarmiviikonloppuisin, kun maastoharjoituksia on vähemmän. Koulutuspäivän tai harjoitusten jälkeen useimmat tulevat vain venyttelemään ja palautumaan koulutuksesta.

– Meiltä varataan myös varuskunta-alueen ulkopuoliset urheilupaikat, joihin kuuluu esterata ja Myllypuro. Myllypurossa on urheilukenttä ja kontti, jossa on urheilutarvikkeita, Salakari jatkaa.

Varusmiestoimikunnat tarjoavat lisäksi kuntoisuuslomaesityksen aktiivisille varusmiehille. Säkylässä kahtatoista tunnin kestävää liikuntakertaa vastaan saa yhden kuntoisuuslomaesityksen. Kuntotalolla suoritukset kirjataan ylös, ja VMTK lähettää esitykset eteenpäin.

– Kuntosali on varusmiesten keskuudessa ehdottomasti suosituin kohde, josta kuntoisuuslomapisteet kertyvät. Lisäksi lenkkeilystä kertyy pisteitä. Lenkkeilypolut ovat myös meidän vastuullamme ja huollettavanamme. Aloimme uusimaan niitä kolme kuukautta sitten, ja nyt ne on uusittu. Meillä on eripituisia ja erilaisia lenkkeilypolkuja, Salakari luettelee.

Kaartin jääkäritoimikunnan eli KJTK:n järjestämiin kerhoihin Santahaminassa kuuluu niin koripalloa, seinäkiipeilyä, salibandya, jalkapalloa kuin uintia.

Kerhojen ohella urheilua voi harrastaa omatoimisesti esimerkiksi käymällä lenkillä, harrastamalla frisbeegolfia tai pyöräilemällä maastossa Fatbike-polkupyörillä.

– Joka päivä järjestetään erilainen kerho ja koitetaan pitää kuntosali auki, jotta siitä saisi VLK-pisteitä. Ei ole yleensä kahta samanlaista kerhoa peräkkäin. Korista on ollut nyt kesällä kaksi kertaa viikossa, kun Namika on tullut myös vetämään korista, KJTK:n puheenjohtaja, alikersantti Sampo Pääsukene kertoo.

– Jos on joku iso harjoitus, niin sitten ei ihmisiä ei tule paljoa. Muuten normaalilla viikolla porukkaa näkyy ja saamme pelit pystyyn. On hämmästyttävää nähdä, että niin moni varusmies tulee kirjoittamaan nimensä lenkkibokseihin ja hakemaan pyöriä. Pyörät ovatkin kovassa käytössä, Pääsukene iloitsee.

Kaartin jääkärirykmentissä VLK-kerhoja mainostetaan muun muassa Facebookissa ja yksiköissä julisteilla, mutta pääosin varusmiehet tulevat mukaan omatoimisesti.

– Joka kerta kun liikkuu, eli tulee esimerkiksi kerhoon, niin siitä saa yhden VLK-pisteen. Omatoimisesti pitää olla 45 min lenkillä tai pyöräilemässä, jotta saa pisteen. Pisteitä voi saada yhden päivässä, ja kun kerää 15 pistettä, esitämme kuntoisuuslomaa yksikön päällikölle, Pääsukene valaisee.

Pistekäytäntö on alunperin tullut varusmiesliitolta, joka pitää huolta varusmiesten oikeudellista ja sosiaalisesta asemasta sekä edistää varusmiespalveluksen kehittämistä. Varuskuntien välillä on eroja kuntoisuuslomaan vaadittavien pisteiden määrässä, ja tavoitteena on ollut yhtenäistää käytäntöjä.

Liikunnan lisäksi KJTK:lla on työn alla varusmiesten toivoma musiikkikerho, jossa varusmiehet voisivat soittaa. Lisäksi KJTK:n toimistolta löytyy pieni pelihuone. Suunnistusta on myös pyydetty, ja se on työn alla.

Varusmiehet ovat isossa osassa päättämässä minkälaista liikuntatoimintaa järjestetään. Koripallo on yksi suosituimmista lajeista.

Panssariprikaatissa Parolassa kerhoja järjestetään maanantaista torstaihin yhdestä kahteen kerhoa päivässä. Panssariprikaatin VMTK järjestää muun muassa salibandya, lentopalloa, uintia ja jalkapalloa. Kerhot alkavat kuuden jälkeen ympäri varuskuntaa riippuen siitä, mitä harrastetaan. Myös uinti on Parolassa suosittua.

– Kesäisin uimaan lähdetään Ahveniston maauimalaan ja talvisin uinti järjestetään Hämeenlinnan uimahallissa. Riippuu päivästä, lajista ja ajasta, kuinka paljon varusmiehiä lähtee mukaan kerhoihin. Uimaan lähtee yleensä noin 30–40 henkeä. Tämä toimii aika lailla sen mukaan, jos varusmiehet haluavat lähteä pelaamaan, he lähtevät pelaamaan. He tulevat meidän kauttamme, ja joku meistä lähtee vetämään kerhon, Panssariprikaatin VMTK:n puheenjohtaja, alikersantti Vasko Pantzar valaisee.

– Uimaan varusmiehet ilmoittautuvat kaikkein aktiivisimmin, salibandy on toinen suosittu laji.

– Varusmiehet ovat todella tärkeässä roolissa kerhojen vetämisessä, sillä emme aina ole mukana vetämässä kerhoja. He ottavat nimilistan ja hakevat meiltä avaimet, jotta he saavat pelit pystyyn, Pantzar jatkaa.

Pidetyimpiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin kuuluu kuntosali, jossa on päivittäin kymmeniä varusmiehiä. Kuntosalia uudistetaan ja kehitetään aktiivisesti.

– Kerhohuoneessa kovimmassa käytössä ovat pelitietokoneet. Niihin jonotetaan välillä, niitä on tällä hetkellä vain kaksi kappaletta, Pantzar pohtii.

VMTK:n apuna toimii yksikköedustaja, joka valitaan jokaisesta yksiköstä. Hän vastaa oman yksikkönsä mukavuudesta.

– Yksikköedustajan kokouksissa käydään läpi, onko varusmiehiltä tullut ehdotuksia ja mitä haluttaisiin lisää. Sen mukaan alamme järjestelemään mahdollisia uudistuksia, Pantzar kertoo.

Varusmiesten ajatuksia vapaa-ajan vietosta

Lähetimme kyselyn varuskuntien vapaa-ajanviettomahdollisuuksista kaikkiin varuskuntiin. Saimme yhteensä 214 vastausta. Enemmistö vastaajista liikkui omatoimisesti vähintään kerran viikossa. Useimmat kokivat kuntonsa parantuneen tai pysyneen samana.

Parantamisen varaakin nähtiin: useat vastaajat toivoivat enemmän vapaa-aikaa liikunnan harrastamiseen tai paremmin varusteltuja tai suurempia kuntosaleja. Vastaajat toivoivat myös lisää polkupyöriä ja mahdollisuutta harrastaa esimerkiksi frisbeegolfia, uintia, jääkiekkoa, kiipeilyä ja tanssia.

Mitä vapaa-ajan mahdollisuuksia teiltä löytyy?

– Vapaa-ajan viettomahdollisuuksia löytyy kyllä todella paljon: on kuntosalit, uimamahdollisuudet ja tämä bändikämppä, niiden lisäksi pelihallit, sählykentät ja koripallokentät. Saa ajatukset muualle, kun käy viettämässä aikaa niiden parissa, jääkäri Eero Myllymäki sanoo.

Mikä motivoi urheilemaan vapaa-ajalla?

– Jos ei aina jaksa mennä sotkuun istuskelemaan, niin voi tulla tänne. Täällä on aina porukkaa ja pelit pystyssä. Viimeksi oltiin sählyä pelaamassa ja nyt tultiin korista heittelemään. Tulee unikin paremmin, kun käy urheilemassa, jääkäri Anssi Pajukanta kertoo.

Miksi tulit tänään urheilemaan?

– Tänään olemme istuneet koko päivän oppitunneilla. Siksi on todella rentouttavaa tulla tänne vähän heittelemään koripalloa, Pajukanta sanoo.

Kuinka moni tuvastanne lähtee vapaa-ajalla urheilemaan?

– Vanhassa tuvassa meitä oli yhdeksän, ja heistä noin kolmesta neljään lähti harrastamaan liikuntaa vapaa-ajalla, Pajukanta sanoo.