Uusi selvitys valottaa Venäjän strategista viestintää

Uusi selvitys Govorit Moskva – Moskova puhuu pyrkii lisäämään ymmärrystä Venäjän ajattelusta ja päätöksenteon logiikasta.

Venäjä kokee, ettei sen viesti mene perille eikä tavoita muuta maailmaa. Vallan vaihtuminen ei myöskään Venäjällä johda järjestelmän ja sen perinteiden muutoksiin, arvioi uusi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistu selvitys Govorit Moskva – Moskova puhuu – Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet.

Laaja-alaisen tiimin toimesta tehty selvitys esittelee paljon uutta tietoa, jota aikaisempi politiikan ja historian tutkimus ei ole tuonut esille. Hankkeen ja konsortion johtajana toimii kontra-amiraali Georgij Alafuzoff, joka on aiemmin toiminut muun muassa Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja Euroopan unionin sotilastiedustelun päällikkönä.

– Suomi on Venäjän rajanaapuri ja naapurina meidän odotetaan ymmärtävän sitä muita paremmin. Selvitystyöhön osallistuneiden mielestä tämä ymmärrys oli päivityksen tarpeessa, Alafuzoff valottaa tutkimuksen taustoista.

Suomi on Venäjälle hyvä rajanaapuri, jonka kanssa Venäjällä ei ole rajaongelmia.

Alafuzoffin mukaan Venäjän kuva itsestään poikkeaa huomattavasti sen ulkopuolella olevasta näkemyksestä ja vain parantamalla keskinäistä ymmärrystä on mahdollista selvitä tulevaisuuden haasteista. 

– Selvityksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Venäjän ajattelusta ja päätöksenteon logiikasta. Selvitys pyrkii avaamaan ajattelua ja jännitteitä, jotka ovat olleet piilossa länsimaiselta ajattelulta, Alafuzoff kiteyttää.

Selvityksen mukaan Suomen kannalta Venäjän strateginen ajattelu on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen muuttunut merkittävästi. Suomea varten ei ole perustettu erityistä suunnitelmaa tai vaikuttajajärjestelmää, jolla maamme pidettäisiin Moskovan vaikutuspiirissä. Suomi on Venäjälle hyvä rajanaapuri, jonka kanssa Venäjällä ei ole rajaongelmia verrattuna sen muihin rajoihin Euroopassa.

– Venäjä ei koe Suomea vaikutusvaltaiseksi EU:n jäsenvaltioksi, jonka kautta sillä olisi erityisiä toivomuksia ja pyrkimyksiä vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Siksi ei Suomi myöskään ole Venäjän strategisen viestinnän tärkeäksi koettu kohde, Alafuzoff arvioi. 

Selvityksessä suositellaan huomioimaan Pietari suomalaisessa strategisessa ajattelussa aiempaa voimakkaammin.

Venäjän kansainvälinen asema on myös muuttunut. Krimin miehitys vuonna 2014 vaikutti ratkaisevasti kansainväliseen tilanteeseen ja Venäjän asemaan. Välirikko on miehityksen myötä entisestään syventynyt johtaen lopulta Euroopan Unionin ja Venäjän vuoropuhelun keskeyttämiseen. 

– Ei ole mitään merkkejä siitä, että Venäjän linja oman asiansa ajamisessa olisi löystymässä tai että Venäjä olisi yhteisen hyvän nimissä vetäytymässä tästä kamppailusta. Venäjä ei voi hyväksyä itsensä syrjäyttämistä tulevan maailmanjärjestyksen ja sopimusrakenteen kehittämisestä ja tulee politiikassaan ja viestinnässään pitämään itseään esillä uusia ratkaisuja ja rakenteita kehitettäessä ja suunniteltaessa, Alafuzoff valottaa. 

Selvitys esittelee maallemme myös erilaisia toimintasuosituksia. Selvityksessä suositellaan muun muassa huomioimaan Pietari suomalaisessa strategisessa ajattelussa aiempaa voimakkaammin. Mahdollisuuksia on, sillä muun muassa ilmastonmuutoksen avautuessa Koillisväylän kasvava merkitys ympärivuotiseksi meriväyläksi tullee Alafuzoffin mukaan kasvattamaan arktisen alueen merkitystä ja tämä kehitys on myös omiaan vahvistamaan Pietarin, Venäjän arktisen politiikan keskuksen, merkitystä.

– Pietaria on tarkasteltava myös aikaisempaa enemmän mahdollisuutena vahvistaa suomalaista kulttuuri-, tiede- ja kieliosaamista. Asiassa on oltu liikkeellä valtiovallan ja useiden julkisen alan toimijoiden kanssa. Kulttuuri- ja kieliyhteistyön taloudellisia voimavaroja on lisättävä ja sille löytyy myös turvallisuuspoliittisia perusteluja, Alafuzoff linjaa.

Govorit Moskva – Moskova puhuu – Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet. Georgij Alafuzoff, Anders Blom, Mihail Kurvinen, Juha Pyykönen, Vilma Luoma-aho, Katerina Tsetsura. 

Lue julkaisu osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162201/VNTEAS_2020_16.pdf?sequence=1&isAllowed=y