Loka-marraskuussa järjestetyn Trident Juncture -harjoituksen yhtenä erillisenä lento-osastona toimi Lapin lennosto Rovaniemellä. Sotilaslentokoneet toivat sotilaiden lisäksi paikalle myös niin kutsuttuja spottareita eli lentokoneseuraajia.
Lentokonespottaus on lentokoneiden, ja etenkin niiden nousujen ja laskujen seuraamista ja valokuvaamista. Se ei vaadi erityistä osaamista, vaan sitä voi harrastaa periaatteessa kuka vain. Lentokonespottaaminen onkin verrattain yleistä, etenkin suurempien ja näyttävämpien tapahtumien yhteydessä.
– Periaatteessa kaikki lentoliikenne kiinnostaa, mutta seuraamaan lähdetään sitten kun on jotakin erikoisempaa liikkeellä. Siihen riittää vaikka ihan yksikin lentokone, kertoo nimettömänä esiintyvä lentokonespottari Rovaniemellä.
Lentokonespottarit mielellään välttävät julkisuutta. Harrastukseen liittyy sellaista aikatauluttamista ja tiedonhankintaa, josta he eivät mielellään puhu kovaan ääneen. Myös spottaaminen on helpompaa omassa rauhassa kuin suuressa ryhmässä.
Rovaniemen harjoitus on vetänyt paikalleen muutamia spottaajia. Lentoaikataulujen sijoittuminen arkipäiville sekä syrjäisempi sijainti Lapissa kuitenkin rokottavat spoottajien määrää jonkin verran. Mielenkiintoista kuvattavaa kuitenkin riittää.
– Tässä harjoituksessa sellaista erikoisempaa kalustoa on sitten jo aika paljon. Nämä neljä Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 -ilmatankkauskonetta ovat esimerkiksi aika harvinaisia. Harjoituksessa harvinaisinta olisivat kuitenkin Kalifornian ilmakansalliskaartin F16 -hävittäjät, sillä ne reissaavat aika harvoin tänne Eurooppaan, Suomesta puhumattakaan, spottaaja kertoo.
Harvinaisimpia koneita eivät ole uusinta uutta olevat koneet, vaan päinvastoin vanhimmat, käytöstä poistuvat lentokoneet. Niiden kuvaamisessa on niin sanotusti kiire.
– Harvinaisinta spottaamaani konetta en osaa sanoa, varsinkin, kun on 70-luvulta saakka kuvannut. Tavallaan kuvaamisessa ollaan aina jäljessä – koneet uudistuvat nopeammin kuin me ehditään niitä kuvata, joten ne käytöstä poistuvat kiinnostavat eniten. Esimerkiksi täällä nämä KC-135 -koneet ovat poistuvaa kalustoa, samoin kuin tuolla sivummalla olevat Suomen ilmavoimien L-70 Vinka -harjoituslentokoneet, hän luettelee.
Antautuneimmat spottaajat saattavat jopa matkustaa harrastuksensa viemänä muiden maiden lentokentille. Muun muassa Yhdysvallat ja Japani saavat kehuja hyvinä spottausmaina. Suomessa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä on spottaajille omat spottaussijainnit, jotka kuka vain voi löytää verkosta.
– Suomalaisilla kentillä meillä spottaajilla on totutut paikat, joista voimme kuvata vaikka koko päivän. Erikoisemmissa tapahtumissa, kuten tälläisissä sotaharjoituksissa, kuvaaminen vaatii sitten kiertelyä ympäriinsä, koska poikkeusjärjestelyjä on usein paljon, spottaaja kertoo.
– Yksin on myös helpompi löytää sopivia paikkoja, kuin ryhmässä. Ei herätä huomiota tai häiritse, hän lisää.
Rovaniemen lentokentältä spottarit ovat löytäneet muutaman hyvän kuvauspaikan huolimatta siitä, että moni paikka on harjoituksen ajaksi suljettu yleisöltä. Spottaajilla on mukanaan radio, jolla he kuuntelevat lennonjohtotornin ja lentokoneiden välistä kommunikaatiota. Kuvauspaikkojen välillä liikutaan tasaiseen tahtiin, riippuen siitä, mitä lennonjohtotornin radioliikenteestä saadaan selvää esimerkiksi lentokoneiden siirtymisestä eri kiitoradoille.
– Ennen vanhaan meille kuvaajille oli usein järjestäjien puolesta joku timangipaikka, esimerkiksi vanhassa lennonjohtotornissa, jossa me ei häiritty ketään ja saatiin kuvata rauhassa. Nykyisin sellaista ei oikein tapahdu – kyllä joskus päästään johonkin torniin tai katolle, mutta se on harvinaista, spottaaja kertoo.
Toiset spottaajat kuvaavat vain omaksi harrastuksekseen, eivätkä jaa ottamiaan kuvia omia seiniään pidemmälle. Monilla spottaajilla on kuitenkin myös omia verkkosivustoja tai sosiaalisen median tilejä. Varsinkin spottaamiseen keskittyneet Instagram-tilit ovat hiljattain kasvattaneet suosiotaan.
Sotilaslentokoneet ja siviililentokoneet kiinnostavat spottaajia yhtä lailla. Jos se on lentokone, sitä on mukava kuvata. Monilla spottaajilla on lajin parissa pitkä historia.
– Olin ollut itsekin varusmiehenä täällä Jääkäriprikaatissa ja lennostossa. Silloin kysyttiin, että miksi mennä armeijaan, kun voi ilmavoimiinkin mennä, nauraa yksi spottaajista.
– Aloitin ilmavoimien viestikeskuksessa Tikkakoskella, ja sitten minut komennettiin tänne kun ilmavoimille tuli sellainen harjoitusviestiverkko. Pääsin pari kertaa Fokkerilla lomalennollekin – ei siellä katsottu, kuka oli kantahenkilökuntaa ja kuka varusmies, kunhan soitti oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Kotiutuspäivänäkin pääsin puoli tuntia ennen muita sen takia, hän jatkaa.
Spottaajat ovat kentän laidalla usein aamusta iltamyöhään. Kun harjoituksen koneita on ilmassa, on myös spottareita kentän laidalla.
– Työstä tämä käy. Auringonnousu kentän laidalla, auringonlasku kentän laidalla, yksi spottaajista tiivistää.
