Tieteen, koulutuksen ja kansainvälisyyden sotilasmestari

Vaasan yliopiston vararehtori, Suomen ensimmäinen naissotilasmestari ja neljän lapsen äiti. Annukka Jokipii vaikuttaa niin tutkimus- ja koulutusalalla kuin kansainvälisessä reserviläistoiminnassa.

Kevätaurinko pilkistää pilvipeitteen takaa ja näyttää parhaat puolet Vaasan Palosaarella sijaitsevasta yliopiston kampusalueesta. Täällä, entisen puuvillatehtaan historiallisessa konttorirakennuksessa työskentelee Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

– Tässä rakennuksessa voi aistia historian ja täällä myös kuulemma kummittelee, vaikka itse en ole kyllä koskaan törmännyt haamuun, Jokipii selostaa naurahtaen.

Annukka Jokipii on Vaasan yliopisto vararehtori, laskentatoimen professori ja kauppatieteiden tohtori. Vuonna 2006 hän väitteli yritysten sisäisestä valvonnasta.

– Opintojen loppuvaiheessa toimin tutkimusavustajana ja kiinnostuin jatko-opinnoista – siitä jäin sitten akateemiselle uralle. Moniportainen ura Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojekteineen johti laskentatoimen professuuriin vuonna 2016.

 

Vaasan yliopiston tilaa Jokipii kuvaa positiiviseksi. Vaasaa tituleerataan Suomen energiapääkaupungiksi ja Pohjanmaalla on maan parhaat työllisyysluvut.

– Nämä lähtökohdat luovat Vaasan yliopistolle erinomaiset puitteet, etenkin kun olemme liiketalouteen, viestintään, hallintoon ja tekniikkaan suuntautunut kansainvälinen yliopisto.

Vaasan innovaatioympäristö ja toimijoiden välinen välitön tunnelma luo hyvät edellytykset myös yliopiston tulevaisuudelle. Toki myös haasteita ja kehittämiskohteita löytyy näköpiiristä.

– Liberaaliin demokratiaan liittyviä haasteita tulee monesta suunnasta. Meillä muun muassa viestintätieteiden tutkimuksessa ja opetuksessa tarkastellaan niitä keinoja, joilla tieteellistä tietoa tuodaan päättäjien käyttöön. Tämä on entistä tärkeämpää nykyisin, kun politiikan teon pitäisi perustua neutraaliin ja tutkittuun tietoon eikä populismiin tai vaihtoehtoisiin totuuksiin.

Muutosta yliopiston tutkimukseen ja koulutukseen on tuonut Jokipiin mukaan muun muassa digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka. Nämä seikat muuttavat jatkossakin tapaa miten tehdään työtä ja opiskellaan.

– Yhteiskunnassa on menossa myös suuria muutoksia niin kestävän kehityksen kuin väestön ikääntymisen osalta ja meidän tulee omalta osaltamme ratkaista näihin kohdistuvat haasteet. Yliopistoissa tehtävä tutkimus ja koulutus ovatkin investointeja tulevaisuuteen, joten meidän on huolehdittava että yliopiston ainutlaatuisuus, tutkimuksen vapaus ja opetuksen korkea laatu säilyvät. Haasteena onkin säilyttää tasapaino uudistumisen ja olemassa olevan hyvän säilyttämiseksi. Tässä suhteessa näen erittäin positiivisena Vaasan yliopiston tilanteen ja tulevaisuuden.

 

Varusmiespalveluksen ja opintojen yhdistämisen suhteen Vaasan yliopisto on joustava. Jokainen opiskelija saa yliopiston akateemisista palveluista omaohjaajan, jonka kanssa opinnot ja kurssit voidaan suunnitella yhdessä.

– Tuli opiskelija sitten varusmiespalveluksesta takaisin opintoihin syksyllä tai tammikuussa, niin omaohjaajan kanssa voidaan katsoa opintojen toteutus kurssitasolla yhdessä läpi.

Jokipiillä on näkemystä siihen milloin varusmiespalvelus kannattaa suorittaa, sillä hän itse suoritti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen opintojen kandidaattivaiheen jälkeen.

– Halusin mennä palvelukseen ja se sopi silloiseen elämäntilanteeseen. Naisten asepalvelus oli vielä aika tuore asia, kun suoritin sen Tikkakoskella ilmavoimissa saapumiserässä 2/97.

Tärkeimmät asiat, mitkä asepalvelus opetti Jokipiille, olivat asenne ja yhteistyötaidot.

– Asepalveluksen käyminen vaikuttaa asenteeseen ja auttaa ymmärtämään sen mitä tarkoittaa, kun tehdään porukalla. Joudut pitämään huolta itsestäsi, mutta myös siitä, että porukka toimii ja asiat ovat kunnossa.

Palveluksesta kotiuduttuaan Jokipii liittyi Vaasan opiskeleviin reserviupseereihin, ja opiskelujen välissä lähti muun muassa rauhanturvaajaksi Kosovoon.

– Asepalveluksen jälkeen oli ajatuksena lähinnä tehdä opinnot loppuun. Kun opinnot päättyivät ja edessä olivat jatko-opinnot niin tuli ajatus, että voisi vielä jotain maanpuolustuksellista tehdä ja päätin lähteä rauhanturvaajaksi.

– Rauhanturvaajana oleminen opetti paljon siitä, kuinka hyvä suomalainen yhteiskunta loppujen lopuksi on. Joskus pitää matkustaa kauas nähdäkseen lähelle.

 

Vuosien varrella Jokipii on osallistunut myös reserviläisten kertaustoimintaan ja vuoden 2018 lopulla hänet ylennettiinkin Suomen ensimmäiseksi naissotilasmestariksi. Viime vuosien ajan tuore sotilasmestari on vaikuttanut vapaaehtoisessa reserviläistoiminnassa eniten kansainvälisessä CISOR-järjestössä.

– Suomi toimi CISORin puheenjohtajamaana 2016–18. Olin kauden lakivaliokunnan puheenjohtajana. Viime kesänä puheenjohtajuus siirtyi Belgialle ja toimin meneillään olevan kauden varapuheenjohtajana. Meillä on Belgian puheenjohtajuuskauteen kolmihenkinen Suomen delegaatio, joka osallistuu kokouksiin ja järjestön toimintaan, Jokipii kertoo.

CISOR on reservin aliupseerien kattojärjestö, johon kuuluu Suomen lisäksi jäseniä yhdestätoista eurooppalaisesta valtiosta ja myös Kanadasta.

Mikä on sitten tämän koulutusta edistävän, kansainvälisiä seminaareja ja tapaamisia jäsenmaiden reservin aliupseereille järjestävän järjestön idea?

– En tiedä kuulostaako tämä hurjalta, mutta ideahan on, että rauha ja vakaus säilyisi jäsenmaiden kesken. Se on se ihan ultimaattinen tavoite.

Rauhan ja vakauden säilymisen lisäksi jäsenmaat haluavat ymmärtää ja oppia toisten jäsenmaiden reserviläisiltä.

– Kokouksissa on ollut hyviä avauksia: esimerkiksi Suomi teki puheenjohtajakaudella aloitteen digitaalisen koulutuksen suhteen. Aloitteen taustalla on tavoite selvittää, onko olemassa sellaisia yhteisiä aiheita, joilla voidaan kouluttaa kaikkia reserviläisiä Euroopassa.

Kokouksissa jäsenmaat sopivat seuraavista yhteisistä askelista ja strategiasta. Kokousten välillä tehdään töitä tavoitteiden eteen omissa kotimaissa ja seuraavassa kokouksessa tarkastellaan kuinka yhteiset tavoitteet ovat edenneet. Kokouksien yhteydessä tutustutaan myös paikallisiin maanpuolustuskohteisiin.

– Suomessa puheenjohtajuuskaudella oli kuusi kokousta ja me kiersimme maa- meri- ja ilmavoimat sekä vierailimme myös rajavartiolaitoksella. Suomi järjesti myös sotilasmoniottelut.

 

Vapaa-ajallaan reserviläistoiminnan lisäksi Jokipii muun muassa urheilee, on mukana järjestötoiminnassa ja mökkeilee. Ongelmia vapaa-ajan suhteen ei kuulemma ole.

– Vapaa-aika on ihan huippua! Minulla on neljä alakouluikäistä lasta ja voin sanoa, että tekemistä riittää. Minä käyn läksyjen kautta nyt peruskoulun neljä kertaa läpi, Jokipii naurahtaa.