Tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen aloitti työnsä hyvissä ajoin ennen tiedustelulakien voimaantuloa.

Tiedusteluvalvonta on ajan tasalla tiedustelulakien kanssa

Aleksanteri Kekonen

Uusien tiedustelulakien mukainen tiedusteluvalvonta koostuu parlamentaarisesta ja viranomaisvalvonnasta. Ensimmäinen tiedusteluvalvontavaltuutettu on aloittanut työssään toukokuun alussa.

Viime kesäkuussa Suomessa astuivat voimaan tiedustelulait. Nämä lait mahdollistavat kansallisen turvallisuuden suojaamisen nimissä tapahtuvan siviili- ja sotilastiedustelun. Viranomaisten käytössä on samankaltaiset salaiset tiedonhankintakeinot kuin mitä on ollut jo aikaisemmin rikosten estämis- ja selvittämistarkoituksessa tapahtuvassa rikostiedustelussa.

Uusien tiedusteluvaltuuksien myötä Suomeen luotiin valvontajärjestelmä tiedustelutoiminnalle. Järjestelmä jakautuu sekä parlamentaariseen ja viranomaisvalvontaan. Parlamentaarista valvontaa harjoittaa eduskunnan uusi tiedusteluvalvontavaliokunta. Viranomaisvalvonnasta vastaa puolestaan uusi tiedusteluvalvontavaltuutettu ja Helsingin käräjäoikeus, joka toimii merkittävimpien tiedustelumenetelmien käyttöönottamisen luvan antajana.

– Myös tiedusteluviranomaisten sisäisellä valvonnalla ja operatiivisen toiminnan oikeudellisella tuella on suuri merkitys tiedustelutoiminnan lainmukaisuuden varmistamisessa, lisää tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen.

Lisäksi tiedustelutoimintaa valvoo myös tietosuojavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten hallinnollista ohjausta ja valvontaa harjoittaa sisä- ja puolustusministeriö omilla hallinnonaloillaan.

Toukokuussa aloittanut tiedusteluvalvontavaltuutettu oli hyvissä valmiuksissa tiedustelulakien tullessa voimaan kesäkuun alussa.

– Pystyin järjestämään valvontatoiminnan siten, että minulla on ollut ehti tiedustelulakien voimaantulosta lähtien valmius tarkastaa kaikki tiedustelumenetelmien käyttöä koskevat päätökset, Hakonen sanoo.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii tietosuojavaltuutetun toimisto yhteydessä. Hänen tehtäviin kuuluu yksittäisten tiedusteluoperaatioiden lainmukaisuuden valvominen.

– Lainmukaisuus sisältää yksittäisten toimivaltuussäännösten noudattamisen lisäksi laissa säädettyjen tiedustelutoiminnan periaatteiden noudattamisen sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, Hakonen tarkentaa.

Tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo tiedustelutoiminnan yleistä asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

– Tiedusteluvalvontavaltuutettu tukee tiedusteluvalvontavaliokunnan toimintaa raportoimalla sille omista valvontahavainnoistaan, Hakonen tarkentaa.

Valiokunnan puheenjohtajana toimii sosialidemokraattien kansanedustaja Mika Kari. Muista valiokuntien puheenjohtajuuksista poiketen tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajuuden saa suurin eduskuntaryhmä ja varapuheenjohtajuuden toiseksi suurin eduskuntaryhmä.

Tiedusteluvalvonnan teemat ovat muissa länsimaissa Suomeen nähden hyvin samankaltaiset. Valvontajärjestelmät on kuitenkin rakennettu hyvin eri tavoilla eri maissa.

– Erojen taustalla lienee useimmiten se, että tiedusteluvalvonta on sovitettu osaksi kunkin maan muuta oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, Hakonen pohtii.

Suomalaisjärjestelmän erityispiirteitä on parlamentaarisen valvontaelimen kokoonpano ja tiedusteluvalvontavaltuutetun poikkeuksellisen vahvat toimivaltuudet. Suomessa tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenet eivät ole pelkästään parlamentin nimeämiä, vaan myös parlamentin istuvia jäseniä.

– Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on läsnäolo- ja puheoikeus tuomioistuimessa sekä oikeus kannella tuomioistuimen päätöksestä. Hän voi myös määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, Hakonen kertoo.

Merkittävien tiedustelumenetelmien osalta luvan myöntävä tuomioistuin tulkitsee tiedustelulakeja kansalaisten yksityisyyden ja tiedustelutoiminnanvaltuuksien välisen rajan osalta. Muissa tiedustelumenetelmien käytön osalta tulkintaa valvoo tiedusteluvalvontavaltuutettu.

– Kaikessa tiedusteluvalvonnassa on keskeistä tiedustelutoiminnan oikea kohdentuminen sekä yksittäisen yksilön yksityisyyden suojan ja yleisemmän kansallisen turvallisuuden asian mukainen tasapainottuminen, Hakonen vakuuttaa.