Teknologia, tulevaisuus ja tähdet

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa kertoo unelmatyönsä laaja-alaisesta vaikutuksesta niin nykypäivään kuin tulevaisuuteenkin.

Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa toteutti unelmansa jo kolmekymppisenä. Nyt hän on työskennellyt yli 20 vuotta yhteiskunnallisissa tehtävissä, mutta kiinnostus ja intohimo teknologiaa kohtaan ei ole hiipunut minnekään.

– Päätin 11-vuotiaana, että minusta tulee astronautti. Olen aina ollut erittäin kiinnostunut teknologian kehityksestä ja saavutuksista. Valitsin tämän tien aikaisin, hän avaa.

Karlamaa opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa radiotekniikkaa, elektroniikkaa ja avaruustekniikkaa. Opintojen kautta hän pääsi mukaan Nasan projektiin, jossa tutkittiin antimateriaa avaruudessa. Osana suomalaista tutkijaryhmää hän pääsi jopa työskentelemään  avaruuslennon aikana.

– Se oli aivan mahtava projekti. Ajattelin, että unelmani oli toteutunut.

Nyt Karlamaa toimii liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtajana. Hän selostaa innostuneena Traficomin vastuulla olevista asioista. Ja niitä on paljon.

– Tuotamme tietoa ja vaikuttavuusarviointeja valtakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön päätöksenteon tueksi. Liikennejärjestelmä on liikenteen ja viestinnän saumaton kokonaisuus, jonka keskiössä on ihminen. Lisäksi tulevaisuudessa pitää saada ihmiset, data ja tavarat liikkeelle kyberturvallisesti. 

– Sen lisäksi meille on ainoana virastona valtionhallinnossa annettu lakisääteiseksi tehtäväksi innovointi, kokeilut sekä robotisaation ja automaation kehittäminen, hän jatkaa.

Tehtäviä on liikaa lueteltavaksi. Ensisijaisesti ja pohjimmiltaan Traficom on kuitenkin liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen. Se aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa, jolloin liikenteen turvallisuusviraston Trafin, Liikenneviraston  tietyt ja Viestintävirastontoiminnat yhdistyivät. Silloin Karlamaa valittiinkin uuden viraston pääjohtajan tehtävään.

– Tehtävänämme on edistää liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä samalla varmistaa, että kaikilla suomalaisilla on laadukkaat, turvalliset ja kohtuuhintaiset viestintäyhteydet- ja palvelut, hän kertoo.

– Näen Traficomin monipuolisena ja tärkeänä yhteiskuntaa palvelevana toimijana, Karlamaa kiteyttää.

Traficom on tehnyt pitkään puolustusvoimien kanssa hedelmällistä yhteistyötä sekä liikenteen että viestinnän sektorilla. Merkittävänä esimerkkinä hän nostaa esille radiotaajuudet. Traficom hallinnoi taajuuksien käyttöä, ja puolustusvoimat on taajuusspektrin merkittävin käyttäjä.

– Huolehdimme siitä, että taajuuksien siviilikäyttö sekä puolustusvoimien radiojärjestelmät pystyvät toimimaan aiheuttamatta toisilleen häiriötä. Tästä on olemassa hyvät yhteistyökäytännöt. Lisäksi ollaan menossa siihen suuntaan, että puolustusvoimien dynaaminen taajuuksienhallinta lisääntyisi, Karlamaa kertoo.

Myös liikenteen parissa riittää mittavaa laajaa yhteistyötä. Traficomilla on puolustusvoimien kanssa useita yhteistyöryhmiä eri liikennemuotoihin liittyen.

– Vaikkapa valmiuslain puitteissa meidän tehtävänämme on esimerkiksi liikennepolttoaineiden jakelu sekä ilma-, vesi- ja rautatiekuljetusten.

Karlamaa painottaa vahvasti Traficomin ja puolustusvoimien yhteistyön laatua.

– Yhteistoimintamme perustuu pitkään historiaan, ja yhteistössä sekä harjoitukseissa varaudumme esimerkiksi yhteiskunnan häiriötilanteisiin.

Karlamaan mukaan Traficomin kyberturvallisuuteen liittyvät tehtävät ovat turvallisen yhteiskunnan perusta. Digitalisaation ja nopean teknologisen muutoksen myötä kyber- ja tietoturvallisuudesta huolehtiminen tulee olemaan yhä tärkeämpää, jotta voisimme luottaa esimerkiksi kansalaisena sähköisiin palveluihin.

– Tietoturva ja kyberturvallisuus määrittelevät myös tulevaisuutta. Tähän liitty uusien teknologioiden, kuten 5G-verkkojen, tekoälyn ja kvanttiteknologian saapuminen. Yhteiskunta tulee kohtaamaan valtavan teknologisen muutoksen, jossa tietoturvallisuuden pitää olla sisäänrakennettua sekä tuotteisiin että prosesseihin.

Traficom ja puolustusvoimat tekevät yhteistyötä kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden vaatimuksenmukaisuuden osalta. Esimerkiksi HX-hanke on tietojärjestelmien osalta Traficomin auditoima kokonaisuus.

– Me olemme se viranomainen, joka varmistaa, että puolustusvoimien kansainvälisissä hankkeissa käytettävät teitojärjestelmät ovat vaatimusten mukaisia, Karlamaa alleviivaa.

Suomi on Karlamaan mukaan ollut aina viestintäteknologioiden edelläkävijämaa. Hän nostaa esiin esimerkiksi sen, että Suomessa otettiin aikoinaan 4G-verkot ensimmäisenä käyttöön. Myös Suomen viestintäpolitiikka on Karlamaan mielestä ollut aina edistyksellistä.

– Meillä on paljon hyvää teknologista osaamista. On tosin yksi asia, jossa meillä olisi parannettavaa ja se on valokuituverkot. Niitä tulisi rakentaa lisää, jotta voimme vastata tulevaisuuden 5- ja 6G-teknologian haasteisiin.

Teknologian tulevaisuudessa häämöttää useita Karlamaata kiehtovia asioita.

– Tulemme tänä vuonna Suomessa myöntämään seuraavat 5G-taajuudet taajuushuutokaupalla. 5G-teknologian seuraava iso haave on saada koko maapallon väestö vuoteen 2030 mennessä internetin pariin satelliittiteknologian avulla. Viestintäinfra menee siis avaruuteen. Satelliittiteknologian hyödyntämiseen ja palveluiden kehittämiseen me tulemme tarvitsemaan enemmän osaamista ja ymmärrystä.

– Pääsen jälleen avaruuden äärelle, mistä lähdinkin. Ympyrä tavallaan sulkeutuu, Karlamaa naurahtaa.
Haasteet eivät kuitenkaan lannista Karlamaata, päinvastoin. 

– Elän unelmaani, koska tehtäväni ovat haastavia ja monimutkaisia. Haasteet on tehty ratkaistaviksi. Sehän niistä tekee kiehtovia, hän hymyilee.