Lilli Hatinen

Seminaariin kuului Venäjän innovatiivista kykyä käsittelevä paneelikeskustelu, jossa pureuduttiin muun muassa Venäjän teknologisen kehityksen haasteisiin.

Suomi ja Ruotsi isännöivät kansainvälisen tulevaisuusseminaarin Santahaminassa

Pasi Pouta

Seminaarin tarkoituksena oli muodostaa laaja yleiskuva Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristön pitkän aikavälin kehitysnäkymistä.

Suomi ja Ruotsi toimivat isäntämaina Santahaminassa järjestetylle Naton strategisen analyysin seminaarille 17.–19. kesäkuuta. Seminaari oli osa Suomen, Ruotsin ja Naton välistä kumppanuusyhteistyötä. Suomen osalta se myös näkyi osana puolustusselonteossa linjattua tiivistyvää puolustusyhteistyötä.

Seminaari oli osa Naton alueellisten tarkasteluiden seminaarisarjaa, joiden suunnittelusta vastaa Naton transformaatioesikunta ACT (Allied Command Transformation). Maaliskuussa järjestettiin Madridissa Pohjois-Afrikkaa ja Saharan eteläpuolista aluetta käsittelevä työpaja. Nyt Suomessa pidetty seminaari tarkasteli Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristöä euroatlanttisesta näkökulmasta. Syyskuussa Oslossa käsitellään arktista aluetta ja ensi vuonna käsitellään Aasiaa ja Tyynenmeren kehityskulkuja.

– Nato tarkastelee turvallisuusympäristöä kokonaisvaltaisesti 360 asteen näkökulmasta ja takaa Nato-maiden turvallisuuden, kertoo ACT-esikunnan apulaisesikuntapäällikkö, kenraalimajuri William Hickman.

Seminaarin ensimmäisenä päivänä paneelikeskusteluissa pohdittiin Venäjän suurvaltapolitiikkaa, sisäistä kehitystä, teknologista kehitystä ja innovaatiokykyä sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Teemoja käsiteltiin kokonaisvaltaisesti ja laajasti eri näkökulmista. Tarkoituksena oli luoda kuva Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristössä vaikuttavista tekijöistä.

– Tämä antaa paljon meille: joko saamme vahvistuksia omille käsityksillemme tai sitten opimme paljon uutta, jota pystymme hyödyntämään omassa pitkän tähtäimen suunnittelussa, perustelee seminaarivalmisteluissa keskeisesti mukana ollut vanhempi osastoesiupseeri, kommodori Pasi Rantakari puolustusministeriöstä.

Seminaarin toisena ja kolmantena päivänä hyödynnettiin tulevaisuuspeliä, jossa seminaariosallistujat edustivat eri tahoja, kuten EU:ta, Natoa tai kuvitteellisia maita. Peliosallistujat tekivät päätöksiä, ja asiantuntijat arvioivat päätösten perustelujen uskottavuutta.

– Pelissä haimme vuorovaikutusta ja ajatusten vaihtoa ja paneuduimme sitten alueellisiin kysymyksiin. Odotimme juurikin vuorovaikutusta, innovatiivisia ja luovia tapoja katsoa tulevaisuuteen, 10–20 vuoden päähän, Hickman kuvaili.

– On tärkeää, että valtiot tekevät yhteistyötä kumppanimaidensa kanssa, jotta ymmärrämme tulevaisuutta ja kehitämme kykyä menestyä tulevaisuudessa, painotti kenraalimajuri William Hickman.

 

Naton ACT kysyi jo viime kesänä Suomea ja Ruotsia seminaarin isänniksi

– Lähestyimme teitä seminaariin liittyen, koska Suomi ja Ruotsi ovat kriittisen tärkeitä Naton kumppanuusmaita, sekä poliittisesti että sotilaallisesti, ja osallistuvat moniin harjoituksiimme. Teillä on asiantuntemusta, joka juontuu maittenne historiasta, Hickman perustelee.

Kenraali pitää tärkeänä juuri seminaariin osallistuvia ihmisiä ja seminaarin mahdollistamaa ajatuksia yhteentuovaa vaikutusta.

– Natolla on 29, kohta 30, jäsenmaata, mutta meillä on 40 kumppanimaata, samoin kuin EU ja muita organisaatioita. Tämän kaltaiset tilaisuudet tuovat kaikki yhteen, ja syntyy keskustelua, suuria ideoita ja näkökulmia, Hickman muistuttaa.