Tommy Koponen

Eversti Peter Stolt (vas.) ja everstiluutnantti Ed Caricato ovat vaikuttuneita Suomen puolustusvoimien henkilökunnasta.

Sotilasasiamiehet tarkkailevat Suomen puolustusvoimia

Rasmus Helaniemi

Suomalainen asevelvollisuus on esikuva ulkomailla, kertovat Suomea seuraavat sotilasasiamiehet. Heidän tehtävänään on raportoida Suomen puolustusvoimista kotimaihinsa.

Sotilasasiamiehet ovat suurlähetystöissä työskenteleviä ulkomaiden sotilashenkilöitä, jotka seuraavat tarkasti suomalaisten asevoimien tilaa. Yhdysvaltoja Suomessa edustava sotilasasiamies, everstiluutnantti Ed Caricato sekä Ruotsia edustava sotilasasiamies, eversti Peter Stolt kertovat, millaista sotilasasiamiehen arki on.

– Olemme Suomen puolustusvoimista aina ajan tasalla, Stolt kiteyttää.

– Siihen sisältyy muun muassa suomalaisissa joukko-osastoissa vierailemista ja median aktiivista seuraamista. Kaikki sotilasasiamiesten toiminta on kuitenkin avointa: emme kulje ympäriinsä mustissa päällystakeissa, vaan toimintamme perustuu luottamukseen. Jos tarvitsen tietoa, pyydän sitä, Stolt kuvaa.

– Autan myös esimerkiksi ruotsalaisen aseteollisuuden edustajia ottamaan yhteyttä Suomeen. Ihmisten tapaaminen ja verkostojen rakentaminen ovat isoja osia työstäni, Stolt kertoo.

Kansainvälinen mielenkiinto Suomea kohtaan kasvaa jatkuvasti, ja se näkyy myös sotilasasiamiesten työssä. Suomessa vakuuttaa niin yleinen asevelvollisuus, kansan puolustustahto kuin puolustusvoimien henkilökunta.

– Yhdysvaltain Euroopan merijalkaväkijoukkojen kenraali vieraili Suomessa toissa viikolla, ja kävimme vierailemassa Jääkäriprikaatissa yhdessä maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Petri Hulkon kanssa. Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana massiivisesti – yhä useampi Yhdysvaltojen edustaja haluaa vierailla juurikin Suomessa, Caricato avaa.

Suomalaiset erottelevat usein vahvasti varusmiehet ja kantahenkilökunnan, ja jopa kenraali Hulkko teki selvän eron heidän välilleen. Me yhdysvaltalaiset emme kuitenkaan ymmärrä erottelua – varsinkin vierailevan kenraalini mielestä varusmiehet olivat kaikin tavoin yhtä ammattimaisia kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset merijalkaväen sotilaat, Caricato lisää.

– Varsinkin, kun monia heistä on koulutettu vain viisi kuukautta!

Sotilasasiamieheksi pääsy vaatii vahvaa kokemusta aiemmista upseerintehtävistä: haettaessa katsotaan muun muassa kielitaitoa, aiempia tuloksia ja esimiesten arvioita. Valintakriteerit ovat usein hyvinkin tarkkoja.

– Tilastollisesti on vaikeampaa tulla valituksi asiamieheksi kuin johtotehtäviin. Haettaessa tutkitaan jopa kyky oppia uusia kieliä. Siinä kriteerit tulisi ehkä kuitenkin tarkistaa uudelleen, sillä sain täydet pisteet kokeesta, mutta suomi tuottaa edelleen vaikeuksia, Caricato veistelee.

Molemmat asiamiehet asuvat Suomessa ja ovat tuoneet perheenjäseniään mukanaan. Suomi on heidän mielestään erittäin mukava maa asua.

– Vaikka suomen kieli on todella vaikeaa, pärjäämme englannilla ja ruotsilla lähes aina. Suomalaiset ovat usein vastentahtoisia puhumaan ruotsia, mutta ymmärtävät sitä kyllä hyvin, Stolt kuvaa.

– Tyttäreni ja poikani käyvät Suomessa koulua, ja erityisesti poikani osaa suomea jo paljon paremmin kuin minä. Hän ei välttämättä koskaan tule elämään muualla yhtä vapaasti kuin Suomessa. Ja toisin kuin meitä ennalta varoitettiin, ovat suomalaiset naapurimmekin olleet hyvin ystävällisiä ja aktiivisia tutustumaan meihin, Caricato nauraa.