Sidosryhmätoimintaakin tarvitaan

Puolustusvoimat tiedotti tuomitsevansa Lemmenjoella epäillyn lennoston komentajan epäasiallisen käyttäytymisen. Tapaus on saanut runsaasti mediajulkisuutta ja puhuttanut sosiaalisessa mediassa.

Sotilaalta odotetaan esimerkillistä käytöstä. Univormuun liittyy käyttäytymisvelvoite, minkä 8 000 puolustusvoimissa henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta muistavatkin puolustusvoimien omissa tilaisuuksissa tai vieraillessa muiden hallinnonalojen ja yritysten sidosryhmätilaisuuksissa. Poikkeuksia ei ole syytä peitellä, mikä onkin sisäistetty ainakin puolustusvoimien viestinnässä. Kiusallisistakin asioista on tiedotettu ja kerrottu niin paljon kuin mahdollista.

Lemmenjoen vapaaehtoista harjoitusta on kuvailtu julkisuudessa sidosryhmätilaisuudeksi. Tämän takia on tarpeen painottaa, että vain pieni osa vapaaehtoisista harjoituksista on sidosryhmätilaisuuden luonteisia. Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetaan 10 000 henkilöä vuosittain.

Lemmenjoen tapahtumien seurauksena puolustusministeriö haluaa varmistaa, etteivät sidosryhmätilaisuudet sekoitu harjoituksiin. Puolustusvoimat ilmoitti tarkistavansa omat ohjeensa vapaaehtoisista harjoituksista. Asia ei ole helppo tai yksinkertainen; joskus vapaaehtoista harjoitusta ja sidosryhmätilaisuutta on vaikea erottaa toisistaan.

Puolustusvoimien sidosryhmätoimintaan kuuluvat myös muun muassa sotilasmusiikki-, näyttely- ja messutoiminta. Yhteiskunnallisiin vaikuttajiin ja elinkeinoelämään pidetään yhteyttä monella tasolla. Valtakunnan tason päättäjiin yhteydenpito on välttämätöntä asiantuntijaroolissa esimerkiksi puolustussuunnittelussa ja hankinnoissa. Kuntataso on tärkeä muun muassa harjoitusalueiden takia. Yritysyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia puolustusteollisuuden lisäksi suomalaisille pienillekin start up -yrityksille, mikä oli nähtävissä viime syksyn Slush-tapahtumassa.

Vapaaehtoiset harjoitukset ja sidosryhmäsuhteet ovat tärkeitä kokonaisturvallisuuden kannalta. Kokonaisturvallisuus on kansainvälisesti ihailtu suomalainen malli, joka sitouttaa valtion eri hallinnonalat, kunnat, elinkeinoelämän ja muut keskeiset toimijat maanpuolustukseen. Useimmissa muissa maissa on ennenkuulumatonta, että yritysjohtajat osallistuvat asevoimien koulutukseen.

Suomessa taustalla on laajaan reserviin perustuva asevelvollisuusjärjestelmä, joka motivoi reserviläisiä ja muitakin kehittämään itseään ja osallistumaan puolustukseen. Puolustus on siis koko kansan asia.

Tällainen tilanne on saavutettu sillä, että puolustusvoimat on ollut aina osa yhteiskuntaa. Osittain sidosryhmätyön johdosta esimerkiksi yritykset suhtautuvat suopeasti kertausharjoituksiin ja parhaimmat voimat ovat tiukan paikan tullen puolustuksen käytössä. Lisäksi reserviläisille kertausharjoitusvuorokaudet toimivat ylimääräisenä porkkanana.

Toki on syytä pohtia, mitä sidosryhmätoiminta ylipäätänsä on. Miten se eroaa harjoitustoiminnasta? Joka tapauksessa, molempien tulisi olla tavoitteellista toimintaa. Asianmukaisesti järjestetyillä vapaaehtoisilla harjoituksilla, kuten myös sidosryhmätilaisuuksilla, on edelleen paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.