Itsenäisyyspäivänä kalustonäyttely, paraatikatselmus ja itse ohimarssi tarjosivat juhlallisuudellaan huipentuman Puolustusvoimat 100 -juhlavuodelle.
– Vietämme tänä vuonna puolustusvoimien 100-vuotisjuhlaa. Pitkin kuluvaa vuotta on tasavuosia juhlittu monin erin tavoin. Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati tänään huipentaa juhlavuoden täällä Mikkelissä, Päämajakaupungissa. Juhlavuosi saa arvoisensa päätöksen, maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko lausui juhlallisesti puheessaan paraatiyleisölle.
Tänä vuonna paraatin teemana oli Puolustusvoimat – 100 vuotta valmiutta. Juhlapuheessaan Hulkko mainitsi puolustusvoimien päätehtävän olevan sen ennaltaehkäisy, että Suomi joutuisi sotilaallisen voimankäytön kohteeksi. Hän korosti ennaltaehkäisyssä suorituskykyisten joukkojen ja kansalaisten korkean maanpuolustustahdon tärkeyttä.
– Ennaltaehkäisy perustuu suorituskykyisiin joukkoihin ja vahvaan maanpuolustustahtoon. Meidän ei kannata pitää kynttiläämme vakan alla, Hulkko sanoi.
Hulkko puhui puolustusvoimien viestinnän ja ulospäin näyttäytymisen tärkeyden puolesta.
– Puolustusvoimien on oltava osa yhteiskuntaa, elettävä ajassa ja näyttäydyttävä ulospäin, niin omille kansalaisille kuin Suomen ulkopuolellekin. Harjoituksemme ja erilaiset maanpuolustustapahtumat eri puolilla Suomea luovat uskottavuutta ja lisäävät maanpuolustushenkeä. Oikeanlainen viestintä ulospäin ja kansainväliset harjoitukset ja vierailut lisäävät uskottavuuttamme rajojemme ulkopuolella. Annetaan viestimme kaikua avoimesti ja kuuluvasti, Hulkko toteaa.
Hulkon puhe ja maavoimien kenttärovasti Vesa Aurénin hartaus kuvattiin osana paraatikatselmusta suorana lähetyksenä välittömästi kotiyleisölle Yleisradion toimesta. Yle on perinteisesti joka vuosi – itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimain lippujuhlan päivänä – kuvannut ja selostanut Yle Areenaan, televisioon ja radioon sekä katselmuksen että varsinaisen paraatin ohimarssin. Näin myös tänä vuonna Mikkelissä.
Ylen historia puolustusvoimien paraatien kuvaamisessa on pitkä. Ensimmäinen Ylen tekemä itsenäisyyspäivän radiolähetys löytyy arkistoista vuodelta 1937 ja ensimmäinen arkistoitu TV-lähetys vuodelta 1957.
Kauimmin Ylen nykyisessä paraatilähetysryhmässä työskennelleet ovat tehneet lähetystä jo neljännesvuosisadan. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö Juha Vuohelainen kehui vuosia kestänyttä yhteistyötä paraatin kuvaamisen suhteen.
– Ennen varsinaista paraatipäivää viestittelemme, järjestämme kokouksia ja suunnittelemme yhdessä Maavoimien esikunnan kanssa paraatipäivän lähetykseen liittyvät käytännön järjestelyt. Maavoimien kanssa yhteistyö on sujunut oikein hyvin. Maavoimien esikunnan tiedottajan, Päivi Lohen kanssa olemme vuosia tehneet yhteistyötä ja hän on niin tietoinen näiden järjestämisestä, että yhteistyö sujuu oikein hyvin, Vuohelainen kiittelee.
Vuosien varrella Yle on nähnyt kattavasti puolustusvoimien toimintaa lippujuhlan päivän ja itsenäisyyspäivän osalta. Nyt jo useamman vuoden Ylellä on ollut käytäntönä hyödyntää ohimarssin kuvaamiseen niin sanottua lifti-autoa. Radioselostaja selostaa radiolähetyksen auton ohjaamosta.
Lifti-autoa Ylellä keksittiin hyödyntää, kun paraatin kuvaamiseen haluttiin erilaista kuvakulmaa. Vuosien varrelta myös auton käytöstä on kertynyt hauskoja muistoja.
– Radioselostaja tulee aina kiireellä paraatikatselmuksen jälkeen autolle selostamaan ohimarssin. Yhtenä vuotena auton kuski oli ottanut oman bulldoggikoiransa mukaan eikä sille ollut mitään muuta paikkaa kuin istua kuskin paikalla ohjaamossa. Radioselostaja yllätyksekseen saikin sitten selostaa suoran radiolähetyksen bulldoggin läähättäessä vierellä, Vuohelainen kertoo.
Ohimarssin suoran radiolähetyksen Mikkelin torilta tänä vuonna selosti radioselostaja Aki Laine. Television puolella lähetyksen selosti viimeisen kerron jo paraateissa neljännesvuosisadan mukana ollut Timo Keränen.
Aivan Ylen lifti-auton vieressä Raatihuoneenkadulla esiteltiin puolustusvoimien suorituskykyisintä kalustoa. Yleisöllä oli mahdollisuus päivän aikana tutustua puolustusvoimien kalustoon. Niin toimintaansa esitelleet laskuvarjojääkärit kuin erilaiset panssariajoneuvot kiinnostivat yleisöä aina vauvasta vaariin.
Kalustoa Vekaranjärveltä, Karjalan prikaatista esittelemään tullut panssarijääkäri Jose Mäntynen kertoi savolaisten olleen suomalaiseen tapaan hiljaisesti, mutta ihmetellen kiinnostuneita kalustosta.
– Tunnin olen tässä nyt rynnäkköpanssarivaunua esitellyt. Semmoisia peruskysymyksiä ihmiset ihmettelevät – ja kyllä enemmänkin ihmettelevät kuin kysyvät. Haluavat tietää esimerkiksi, että kuinka paljon vaunussa on tilaa. Ihmiset pääsevät myös katsomaan millaista on istua panssarivaunun takatilassa, Mäntynen kertoo.
Kalustonäyttely itsenäisyyspäivänä jatkui aina kello 15 asti, mutta muutoin juhla huipentui kello 13 alkaneeseen ohimarssiin. Ohimarssin vastaanottivat maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko, sotiemme veteraani Kalevi Raatikainen ja Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kurikka.
Ohimarssiin kuului yhteensä 700 henkilöä, 51 ajoneuvoa sekä 18 ilma-alusta. Yleisön katseet taivaalle tähystelemään käänsivät 400 metrin korkeudella lentävät Hornetit ja Utin jääkärirykmentin helikopteriosasto.
Paraatiyleisöä sankoin joukoin paikalle houkutteli myös upea talvinen sää. Aurinko paistoi koko päivän ajan ja mittarilukemat pysyivät pikkupakkasessa. Poliisin arvion mukaan Mikkelin paraatia oli seuraamassa jopa yli 15 000 ihmistä.
Itsenäisyyspäivän iltana paraati sai vielä suuren joukon lisäyleisöä. Ennen Linnan juhlia Yle esitti vakiintuneen lippulaivansa – paraatin koostelähetyksen, jolla oli tälläkin kertaa liki miljoonayleisö. Paraatin näyttävyys ja Ylen kautta tuleva suuri näkyvyys ovat yksi merkittäviä tekijä puolustusvoimien imagolle ja maanpuolustustahdolle.
