Niklas Ehlén

Ruotsi aikoo kenraalimajuri Michael Claessonin mukaan kasvattaa varusmiesten määrän nykyisestä neljästätuhannesta viiteentuhanteen vuonna 2020.

Ruotsalaiskenraali: Puolustusyhteistyö Suomen kanssa mahdollista myös kriisien ja sodan aikana

Olli Kemppainen

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on mahdollista myös kriisien ja sodan aikana, sanoo Ruotsin puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Michael Claesson. Konfliktitilanteissa yhteistyö edellyttää kuitenkin molempien maiden hallitusten poliittista suostumusta.

Suomenruotsalaisessa maanpuolustuspäivässä puhujana tammikuussa vieraillut kenraalimajuri Michael Claesson sanoo Ruotuväen haastattelussa, että Suomi on ensisijainen kumppani Ruotsin kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Maiden välisen sotilaallisen yhteistyön merkitys on huomattava sekä erittäin tärkeä ja laadukas panostus alueelliseen vakauteen.

– Teemme kovasti töitä kaikkien kunnianhimoisten suunnitelmiemme toteuttamiseksi, ja keskitymme siihen. Viimeisimmät poliittiset ohjeet suomalais-ruotsalaisen puolustusyhteistyön laajuudesta avaavat mahdollisuuden yhteistyölle myös kriisien ja sodan aikana.

– On kuitenkin tärkeää huomauttaa, että kaikki korkeamman konfliktin vaihtoehdot edellyttävät molempien maiden hallitusten poliittista suostumusta. Tiukan sotilaallisesta näkökulmasta laajat valtuudet tarjoavat aina mahdollisimman paljon strategista ja operatiivista toimintavapautta.

 

Ruotsi on yksi Suomen tulevan hävittäjälentokoneratkaisun tarjoajamaista. Claesson korostaa, että Suomen ja Ruotsin välinen puolustukseen liittyvät yhteistyö perustuu ensisijaisesti strategisiin etuihin ja tavoitteisiin riippumatta siitä, minkä hävittäjäkoneen Suomi päättää ostaa.

– On sanomattakin selvää, että samantyyppisten alustojen käyttö voisi johtaa tehokkaampiin vaikutuksiin esimerkiksi logistiikan alalla. Olen varma, että Suomi tekee päätöksen, joka lopulta palvelee maanne tarkoituksia ja tavoitteita.

Ruotsin puolustusvoimat on kokenut viime vuosina suuria muutoksia. Claessonin mukaan tämä johtuu siitä, että Ruotsin näkökulmasta pohjoisen alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.

– Valitettavasti sekä geopoliittinen että geostrateginen tilanne ovat johtaneet painopisteen muuttamiseen kansainvälisestä kriisinhallinnasta kansalliseen puolustukseen, kuitenkin alueellisella tasolla. Olemme lisänneet sotilaallista läsnäoloa tietyillä alueilla ja nostaneet valmiuttamme, jotta voimme nopeasti vastata mihin tahansa aggressioon.

– Tarvittaessa puolustamme maatamme kaikin keinoin ja tavoin aseellista hyökkäystä vastaan. Vakaa uskomme myös on, että turvallisuus pitäisi rakentaa yhdessä samanmielisten kansakuntien kanssa.

Kysyttäessä suurimmista Ruotsia uhkaavista tekijöistä Claesson sanoo, että he ovat hyvin tietoisia pohjoisen alueen sotilaallisesta asetelmasta.

– Krimin laiton liittäminen ja yhtä lailla hyökkäävien suorituskykyjen sijoittaminen suoraan lähiympäristöömme muodostavat perustason, joka vaatii meitä nostamaan "kynnystä" aseellista hyökkäystä vastaan.

– Emme ole huolissamme, mutta meidän oikeutemme itsenäisenä maana on ryhtyä järkeviin toimiin estääksemme mahdolliset suunnitelmat käyttää aluettamme.

 

Asevelvollisuuden osittainen palauttaminen on yksi Ruotsin puolustuspolitiikan viime vuosien muutoksista. Claessonin mukaan puolustusvoimat on erittäin tyytyväinen päätökseen.

– Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että annamme suurta arvoa niin kokopäiväisille kuin osa-aikaisille ammattisotilaillemme, jotka eivät ole millään tavalla ristiriidassa asevelvollisuuslakien uudelleen käyttöönottamisen kanssa. Me tarvitsemme ammattisotilaitamme valmiusasentomme selkärangaksi yhtä lailla kuin tarvitsemme asevelvollisiamme nopeasti täyttämään sota-ajan organisaatiomme.

Claesson sanoo, että tavoitteena on lisätä alokkaiden määrä nykyisestä neljästätuhannesta viiteentuhanteen vuonna 2020. Toiveissa on, että sotilaskoulutuksessa olevien määrää nostetaan edelleen vuonna 2020 päätettävän puolustusmäärärahakehyksen myötä. Tarkat numerot ovat kuitenkin kiinni poliittisista päätöksistä.

 

Hankintojen osalta Ruotsi jatkaa investointeja kaikkiin sodankäynnin toimintaympäristöihin, sekä perinteisiin että uusiin, kuten esimerkiksi kybertoimintaympäristöön.

– Seuraavien 2–5 vuoden aikana aiomme ottaa käyttöön keskipitkän matkan ilmapuolustusjärjestelmän (Patriot), uuden hävittäjälentokoneen (JAS 39 Gripen E) ja uuden sukellusvenesukupolven (A 26). Tämä merkitsee huomattavaa lisäystä valmiuksiimme.

– Puolustusvoimat myös etsii jatkuvasti uusia ja kehittyviä teknologioita ja sitä, kuinka niitä voidaan hyödyntää nykyaikaisella taistelukentällä, Claesson sanoo.