Otto Puhakka

Pistooliammuntojen johtaja Pirkka Mellanen suhtautuu lakimuutoksiin varauksella

Reservissä odotetaan ratkaisuja eduskunnalta

Rasmus Helaniemi

Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen muuttamista koskevat lait ovat vielä eduskunnan käsittelyssä. Harrastajia muutokset epäilyttävät, mutta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja uskoo, että muutos tuo kaivattuja mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan.

Eduskunta käsittelee parhaillaan kahta lakimuutosta, jotka muuttavat merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustuksen rakennetta. Laeissa poistettaisiin puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen mahdollisuudet tilata sotilaallista koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK). Sotilaallinen koulutus siirtyisi puolustusvoimille. Yhdistyksen uudeksi hallintotehtäväksi säädettäisiin maanpuolustukseen ja varusmieskoulutukseen liittyvän tutustumistoiminnan järjestäminen naisille ja nuorille.

Muutoksen kourissa on myös ampuma-aselaki, joka erityisesti jakaa aktiivien mielipiteitä. Uuden lain mukaan aselupa tulee peruuttaa sellaisissa tapauksissa, missä luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole. Myös luvan peruuttamisperusteita tarkennettaisiin.

Myös ampuma-aseiden luokitukset muuttuvat. Osa aiemmin luvanvaraisista aseista siirretään vaarallisten aseiden kiellettyyn luokkaan. Aselupia luokasta toiseen siirtyviin aseisiin on kuitenkin yhä mahdollista saada tiettyihin tarkoituksiin kuten sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutukseen.

 

Nyt muuttuvista laeista laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on MPK:lle merkittävin, kertoo MPK:n toiminnanjohtaja, prikaatikenraali evp. Pertti Laatikainen.

– Siinä laissa on määritelty MPK:n tehtävät ja asema, ja se määrittää hyvin tarkkaan meidän toimintamme puitteet. Lisäksi uusi ampuma-aselaki tuo meille lisävelvoitteita ja määrittää meidän ampuma-asekoulutustamme, Laatikainen listaa.

Lakimuutokset lähtevät jo neljän vuoden takaisesta hallitusohjelmasta. Siinä määriteltiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen tavoitteet. Uusin puolustusselonteko vaikutti myös omalta osaltaan muutokseen.

– Tässä lakimuutoksessa tavoitellaan paikallispataljoonien suorituskyvyn ja valmiuden lisäämistä, ja ylipäätään pyritään parantamaan paikallispuolustuksen toimintaa, Laatikainen sanoo.

– Kun puhutaan vapaaehtoistoiminnasta, niin ihmiset itse tietävät, miten haluavat varautua ja hakeutua vapaaehtoisena koulutukseen. Ja kun tätä kysyntää on kerta ollut, niin tämähän on äärimmäisen hyvä asia, että pystymme vastaamaan siihen yhä paremmin, Laatikainen jatkaa.

Suhtautuminen muutoksiin on monin paikoin vielä epävarmaa jäsenistön keskuudessa. Varsinkin uudet säädökset ampuma-aseista herättävät keskustelua.

– Kyllähän MPK tekee nytkin runsaasti nuorten ja lukiolaisten turvakursseja ja ihan todella hyviä naisten puolustautumiskursseja. Niiden korostaminen ei mielestäni ole huono asia, mutta jos muutoksilla otetaan MPK:lta resursseja pois, niin siitä olen epäileväinen, kertoo MPK:n vapaaehtoistoimija Matti Rustanius vapaaehtoisten pistooliammunnoissa Hollolassa.

Lakimuutoksen tarpeellisuus on myös kyseenalaistuksen alla. Jäsenistön on vaikea nähdä syitä esimerkiksi joidenkin aseiden siirtymisestä kaikkein vaarallisimpaan luokkaan.

– Mielestäni asian pitäisi olla rikki, ennen kuin se korjataan. Suomessa tehdään laillisilla aseilla tällä hetkellä hyvin vähän sellaisia rikoksia, joita nyt pyritään estämään, kommentoi ammuntojen johtaja Pirkka Mellanen.

– Harrastajat joutuvat nyt jatkuvasti todistelemaan harrastamistaan, ja lupien hinnat nousevat. Kaikki vaikuttaa eniten siihen lailliseen harrastajaan, joka on jo valmiiksi aika turvalliseksi todettu tapaus, Mellanen jatkaa.

 

Aikataulu lakimuutosten käsittelylle on tällä hetkellä auki. Suurempi lakimuutos odottaa mietintöä hallintovaliokunnalta ja toinen puolustusvaliokunnalta. Molemmat esitykset ovat kuitenkin myös perustuslakivaliokunnan arvioitavana.

– Perustuslakivaliokuntariippuvuuden takia voi mennä aika pitkälle helmikuullekin, ennen kuin mietinnöt asiasta valmistuvat, kertoo eduskunnan puolustusvaliokunnan valiokuntaneuvos Heikki Savola.

– Ja helmi-maaliskuun raja on kyllä se, mikä ehtii enää tälle vaalikaudelle, hän arvioi.

Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2020 alusta.