Rovaniemellä talvi on tarrannut kiinni syksyyn. Postikorttimainen ruskamaisema ei ole enää täydellinen, sillä pakkasyöt ovat vieneet puiden kellertävän värin osittain mennessään. Lapin rauhallisuus on toistaiseksi odotusten mukainen.
Rauhan tulee rikkomaan Härkä18 -lentosotaharjoitus, jonka kolmas lentotoimintaa sisällään pitävä päivä on alkamassa. Tarkoituksenamme on seurata reserviläisistä koostuvaa taisteluvälineryhmää osan päivää.
Edellisenä iltana saimme jo maistiaisen harjoituksen laajuudesta, sillä tohinaa Someroharjun ympäristössä riitti: lentotukikohtaa suojaavan suojauspataljoonan komentopaikalle emme päässeet vierailemaan, sillä tilanne siellä oli hektinen ja esillä olleet asiakirjat turvaluokiteltuja. Lääkintäkomppanian kenttäsairaalassa tunnelma oli puolestaan rauhallinen, mutta vain siksi, että vuorossa oli huoltotoimenpiteitä hetkeä aikaisemmin suoritetun hätäkirurgisen leikkausharjoituksen jäljiltä. Pioneerikomppanian ryhmitysalueella tunnelma oli odottava.
– Jotain on vihjailtu, että huomenna "sota syttyisi". Vähän olemme saaneet tietoa siitä mihin suuntaan olemme menossa, mutta tilanne on todennäköisesti kiristymässä, arvuuttelee vitsailevaan sävyyn eräs leirissä ollut reserviläinen.
Harjoituksen tukikohta on Rovaniemen lentoasema, ja sen ympäristö - Lapin lennoston kiinteä taistelutukikohta. Mukana on reserviläisiä ilma- ja maavoimien yksiköistä, mutta harjoituksen keskiössä on nimenomaan lentotukikohdan toiminnot, varusmieskoulutuksen aikaiseen puolustushaaraan katsomatta.
– Tähän harjoitukseen kertaamaan tulleilla on monenlaisia koulutustaustoja, mutta tehtäväänsä liittyen heillä on erityinen koulutus. Mukana on huollon ja suojauksen koulutuksen saaneita, mutta isossa osassa on lentotekninen koulutus, kertoo Lapin lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Juri Kurttila, joka toimii harjoituksen tukikohdan apulaiskomentajana.
– Suurin osa harjoitusjoukosta on tukikohdan läheisyydessä, noin kahdeksan kilometrin säteellä. Erilaista toimintaa meidän joukoilla toteutetaan kuitenkin laajalla alueella tukikohdan ulkopuolella, Kurttila valottaa harjoituksen laajuutta.
Tämän syksyn harjoitukseen osallistuu 1600 henkilöä, joista noin 1200 on reserviläisiä. Tällä mittakaavalla reserviläisille järjestettäviä harjoituksia pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Härkä18 -harjoitus kestää kokonaisuudessaan 10 päivää, joista neljänä päivänä on mukana F/A-18 Hornet hävittäjiä.
Taisteluvälineryhmän päivä on alkanut kuudelta, paria tuntia ennen kuin liityimme joukkoon. Tässä vaiheessa ryhmä on ehtinyt tekemään tälle päivälle kerran sen, mitä varten se on olemassa: aseistamaan Hornetit.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan ryhmän päivä rakentuu "kierroksista", ja pääsemme nyt yhdelle sellaiselle mukaan. Hyppäämme kyytin hetkellä, kun ryhmä matkaa kohti väistöaluetta. Siellä tapahtuu huoltotoimenpiteitä hetkinä, jolloin ei olla tehtävässä "platalla", eli aseistamassa hävittäjiä.
Saapuessamme väistöalueelle Lapin rauhan nielaisee hetkessä massiivinen humina. Keskusteleminen käy mahdottomaksi, kun neljä ilmavoimien F/A Hornet hävittäjää nousee taivaalle. Neljä hävittäjää, jotka taisteluvälineryhmä on tehnyt tovi sitten taistelukelvollisiksi. Hävittäjien suunnatessa taivaalle siirrymme tieltä metsään suojaan, aivan kuten peruskoulutuskaudella sotilaan perustaitoja opetellessa on opetettu. Lämpötila on nollassa, joten ryhmä päättää sytyttää nuotion. On aika ottaa lisää selvää ryhmäläisistä.
– Olemme kaikki olleet apumekaanikkoja varusmiespalveluksessa, paitsi yksi kuski, valottaa alikersantti Ilkka Linnamäki.
– Ja sen kyllä huomaa, kun vähä aikaa seuraa, naurahtaa hyväntuulisesti jääkäri Jukka Dahl, joka on taisteluvälineryhmän kuljettaja.
– Varusmieskoulutus meillä on takana, mutta kaikki on ohjuksia laittanut ennenkin, eli tämä ei ole mitään uutta hommaa, Linnamäki jatkaa.
Ohjus kannettiin ja laitettiin kiinni viiden miehen voimin. Taisteluvälineryhmän päivä alkaa ennen kuin hävittäjät alkavat lentämään ja se loppuu vasta viimeisen laskeutumisen jälkeen. Siksi päivät ovat olleet pitkiä – aina aamukuudesta ilta yhteentoista.
Ryhmäläiset ovat kertausharjoituksessa viikon.
– Viikonloppuna opeteltiin hommia. Oppitunneilla käytiin läpi mitä täällä on tapahtunut ja mitä tulemme tekemään. Lisäksi harjoittelimme Hornetin aseistamista ja tukikohdassa toimimista iskun varalta. Maanantaina alkoi meidän osalta niin sanottu "sota", nuotion ääressä selvitetään.
Vaan ei ole leirinuotiolle siunattu liikaa aikaa. Vain pari minuuttia nuotion sytyttämisen jälkeen ryhmän radiomies ilmoittaa:
– Ilmahälytys! Risteilyohjuksia. Arvio 14 minuuttia.
Muutamien kirosanojen saattelemana tuli potkitaan pois hengiltä ja ryhmäläiset katoavat puiden juurille ilmasuojaan. Hälytys toimii tehokkaana muistinvirkistäjänä sille, että olemme keskellä sotaharjoitusta.
– Vaara ohi, isku ei tullut meidän alueelle ollenkaan, ilmoittaa ryhmänjohtaja varsin nopeasti hälytyksen tultua.
– Mennään Dahl laittamaan notski pystyyn, Linnamäki ehdottaa.
Jo tässä vaiheessa päivää on käynyt selväksi, että taisteluvälineryhmän päivät voivat olla hyvin hektisiä ja tilanne voi muuttua hetkessä. Nuotio sytytetään uudelleen, mutta ryhmän täytyy olla lähtövalmiina koko ajan, sillä käsky komentopaikalta voi tulla hetkenä minä hyvänsä. Ryhmäläiset harkitsevat makkaranpaistoa, joten lienee taas sopiva hetki udella lisää ryhmän toiminnasta.
– Tänään aamulla olemme laittaneet kaksi AMRAAM-ohjusta ja yhden Sidewinder-ohjuksen kiinni Hornettiin. Jotta saisimme riittävästi toistoja hävittäjien aseistamisesta, koneiden aseistamisen jälkeen ohjukset otetaan pois ja siirrytään aseistamaan seuraavaa parvea, alikersantti Linnamäki avaa harjoitustoimintaa.
Hävittäjän tultua lennolta, sen saaminen taistelukuntoon vaatii kahden ryhmän käyntiä koneella: Lentotekniikkalaivueen käyttöryhmän sekä taisteluvälineryhmän, jonka mukana olemme. Molemmat ryhmät koostuvat pääosin apumekaanikoista. Yksinkertaistettuna käyttöryhmä operoi koneen, eli esimerkiksi tarkastaa ja tankkaa koneen. Taisteluvälineryhmän vastuulla on aseistaa se.
Lentotukikohdan ympäristöön oltiin rakennettu myös kenttäsairaala. Kuvan leikkaussalissa tehtiin muun muassa hätäkirurginen leikkausharjoitus, jossa käytettiin puolustusvoimien uutta potilaspukua.
Kuin tilauksesta, ryhmä saa radion välityksellä käskyn lähteä aseistamaan hävittäjän. Johtaja tekee nopean päätöksen siitä ketkä lähtevät mukaan jonka jälkeen hyppäämme pakettiauton kyytiin.
Ajamme lentotukikohtaan portin läpi. Portilla seisoo tukikohtaa valvova sotilas, reserviläinen hänkin. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja häikäisee märästä asfalttipinnasta, jossa neljä F/A 18 Hornettia seisoo.
Hetkeä aiemmin saimme kuulla selostuksen siitä, mitä koneen luona tapahtuu ja nyt näemme sen omin silmin. Käyttöryhmä on jo aloittanut toimintansa, ja taisteluvälineryhmä odottaa vuoroaan pakettiautossa. Hetken kuluttua käyttöryhmän ja taisteluvälineryhmän johtajat käyvät nopean keskustelun ja taisteluvälineryhmä saa luvan toimia.
Kaikki sujuu nopeasti, ja ohjuksen kiinnittämiseen ei menee kauaa. Kuten apumekaanikko Linnamäki meille aikaisemmin kertoi, ohjus myös otetaan välittömästi pois. Hetkessä olemme takaisin ajoneuvon kyydissä, ja poistumme koneiden luota käyttöryhmän vielä jatkaessa toimintaansa.
Palaamme takaisin väistöalueelle suojaan. Tällä kertaa samalle missä olimme aikaisemminkin, mutta mahdollisia väistöalueita tukikohdan ympärillä olisi useita. Nyt olemme nähneet reserviläisistä koostuvan taisteluvälineryhmän yhden kierroksen ja jätämme ryhmän jatkamaan kertausharjoitustaan.