Jussi Pohjavirta

Selina Kangas puolustusministeriöstä kertoo, että puolustustarvikkeiden vienti on tasaista.

Puolustustarvikkeiden vienti keskitetään lähelle

Merja Juva

Puolustusministeriö julkaisi 17. heinäkuuta raportin puolustustarvikkeiden viennistä vuonna 2018. Suurimpana vientikohteena oli Eurooppa sekä vientilupien määrässä että arvossa.

Puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden vientiin noin 250 lupaa 175,5 miljoonan euron arvosta. Näistä Eurooppaan kohdistui 175 lupaa, joiden yhteisarvo oli yli 117 miljoonaa euroa, joka on kaksi kolmasosaa viennin arvosta. Kokonaisuudesta lukumääräisesti eniten lupia myönnettiin Isoon-Britanniaan, Saksaan ja Ranskaan. Ranska on myös euromääräisesti kolmen kärjessä Turkin ja Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien kanssa.

Myönnettyjen lupien kärjessä olivat niin lukumäärässä kuin rahallisessa arvossa mitattuna tarkkuuskiväärit ja niiden lisävarusteet. Suojausteräs volyymiltaan ja maakulkuneuvot arvoltaan ovat merkittäviä vientituotteita ja nostavat myönnettyjen lupien kokonaisarvoa. Lupamäärissä suojamateriaalit sekä tulenjohto- ja niihin liittyvät hälytys- ja varoituslaitteet nousivat kärkeen.

– Varsinaisesti uusia määrämaita ei vientikohteissa ollut, mutta aika ajoin harvinaisempiin kohdemaihin, kuten viime vuonna esimerkiksi Bosnia-Hertsegovinaan tai Uzbekistaniin myönnetään lupia, puolustusministeriön erityisasiantuntija Selina Kangas kertoo.

Toteutuneiden vientien osalta Euroopassa sijaitsevat määränpäät kahmaisivat lähes kolme neljäsosaa kokonaisuudesta. Yksittäisiä maita tarkasteltaessa merkittävimmiksi vientikohteiksi nousevat Puola, Turkki ja Ruotsi, joihin on viety muun muassa ajoneuvoja ja niiden komponentteja sekä suojausterästä.

Tuoteluokittain kaiken kaikkiaan ajoneuvot ja niiden komponentit, partioveneet ja suojamateriaalit olivat kärjessä vietyjen puolustustarvikkeiden listalla. Lisäksi joitakin tuotteita, kuten esimerkiksi tarkkuuskivääreitä viedään puolestaan kattavasti koko Euroopan alueen maihin.

– Myönnettyjen lupien ja toteutuneiden vientien euromääräinen ero voi vuosittain olla hyvinkin suuri johtuen muun muassa etenkin suurien vientien ja pitkien projektien toimitusten jakautumisesta usealle vuodelle, Kangas valottaa.

Euroopan Unionin yhteinen puolustustarvikeluettelo käsittää 22 eri tuoteluokkaa. Vietävät tuotteet ovat perinteisesti olleet konkreettisia puolustustarvikkeita, mutta palvelukauppa ja aineettomat viennit ovat kasvussa.
Tilastot jakautuvat Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja muihin Euroopan valtioihin, joihin luetaan myös Turkki.

Maailmanpolitiikka vaikuttaa siihen, minne puolustustarvikkeita voi viedä, muutoksia voi tulla lyhyelläkin aikavälillä, Kangas toteaa ja nostaa Krimin tapahtumat esimerkiksi tilanteesta, jossa vientiä rajoitettiin verrattain nopeasti.

– Suomen lupaharkinta noudattaa Euroopan unionin yhteistä kantaa ja sen lupaharkinnankriteereitä ja maailmantilannetta seurataantarkasti.

Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueelle sekä Australiaan, Japaniin, Kanadaan, Uuteen-Seelantiin, Yhdysvaltoihin ja Sveitsiin ei sovelleta erillistä tapauskohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittista harkintaa.
Lupahakemuksia harkittaessa arvioidaan aina kokonaisuus – vietävä tuote, loppukäyttäjä saatujen selvitysten perusteella sekä kohdemaa.

Hakijalla on raportointivelvollisuus, jonka perusteella toteutunut vienti lasketaan. Raportin johdannosta löytyy puolustustarvikkeiden vientiä koskevat velvoitteet ja sopimukset.

Puolustusministeriö on kansallinen vastuuviranomainen nimenomaan sotilaskäyttöön suunniteltujen tuotteiden, materiaalien ja palveluiden valvonnassa. Lisäksi siviilikäyttöön suunniteltujen aseiden ja ampumatarvikkeiden valvonnasta vastaa sisäministeriön alainen Poliisihallitus. Kaksikäyttötuotteiden, eli sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvien tuotteiden valvonnasta vastaa ulkoministeriö.

– Tuotteita määriteltäessä ja määrittelyssä rajanvetoa tehtäessä suunnitteluperuste on määräävä lähtökohta. Ensin katsotaan onko kyseessä sotilaskäyttöön suunniteltu puolustustarvike, Kangas painottaa.

Raportti Suomesta vietävistä puolustustarvikkeista tehdään joka vuosi ja se sisältää numeeriset tiedot sekä myönnetyistä vientiluvista että toteutuneista vienneistä.