Lauri Parviainen

Viiden suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat analysoivat ääntenlaskentaa tuoreeltaan eduskunnan pikkuparlamentissa. Puheenjohtajat järjestyksessä vasemmalta: Pekka Haavisto (vihr.), Juha Sipilä (kesk.), Petteri Orpo (kok.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Antti Rinne (sdp).

Puolustusministeri Niinistö putosi eduskunnasta

Henrik Ruska

Sinisten heikko vaalitulos pudotti puolustusministeri Jussi Niinistön eduskunnasta. Sen sijaan puolustusvaliokunnassa vaikuttaneita edustajia valittiin runsaasti jatkokaudelle.

Eduskuntavaaleista muodostui juuri niin tiukka kamppailu kuin etukäteen arveltiin. SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen jakaessa kärkisijat jäi esimerkiksi tulokaspuolue siniset täysin vaille edustajapaikkoja. Sinisten mukana politiikan eturivistä katoaa myös edellisessä hallituksessa puolustusministerinä toiminut Jussi Niinistö. Niinistö sai vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yli 11000 ääntä, mutta näissä vaaleissa ääniä kertyi vain reilut 3000.

Sen sijaan viime kaudella puolustusvaliokunnassa istuneista kansanedustajista moni jatkaa
Arkadianmäellä. Esimerkiksi puolustusvaliokunnan puheenjohtajana viimeiset neljä vuotta toiminut kokoomuksen Ilkka Kanerva jatkaa uudelleenvalintansa myötä historiallista putkeaan pisimpään eduskunnassa istuneena poliitikkona.

Eduskuntavaalien tulosillassa riitti lopulta jännitettävää aivan ääntenlaskennan loppuun saakka. Suurimman puolueen tittelistä taistelivat historiallisen pienillä eroilla SDP, perussuomalaiset ja kokoomus. Vankassa gallupjohdossa vaaleihin lähtenyt SDP nappasi lopulta niukasti suurimman puolueen tittelin, vaikka kokoomus ja erityisesti perussuomalaiset onnistuivat loppukirillään kuromaan eroa umpeen. Kärkikolmikon lisäksi myös vihreät ja vasemmistoliitto lisäsivät vaaleissa edustajapaikkojaan.

SDP:n puheenjohtaja ja tuleva hallitustunnustelija Antti Rinne oli varovaisen tyytyväinen vaalitulokseen, vaikka se ei kaikkia odotuksia vastannutkaan.

– Odotin parempaa tulosta, se on sanottava reilusti. Odotin, että kannatusluku alkaisi 20:llä, hän kommentoi.

Vaalitulos on historiallisen tasainen, sillä kärkikolmikolla on eroa vain muutamia prosentin kymmenyksiä. Historiallista on myös se, että suurimman puolueen titteli irtoaa alle 20 prosentin kannatuksella. Hallitusneuvotteluista ennakoidaan tasaisen vaalituloksen myötä erittäin haastavia. SDP tarvitsisi enemmistöhallituksen muodostamiseksi hallituskumppaniksi ainakin yhden kolmesta: kokoomus, keskusta tai perussuomalaiset. Kaikkien näiden puolueiden yhteistyössä olisi kuitenkin omat haasteensa.

Vaalien suurin häviäjä oli entinen pääministeripuolue keskusta, joka menetti peräti 18 paikkaa. Puolueella on nyt pienin määrä kansanedustajia sataan vuoteen, mikä saa varmasti myös edellisen hallituksen pääministerin Juha Sipilän pohtimaan asemaansa puolueen johdossa. Paikkamäärillä mitattuna keskusta oli itse asiassa vaalien ainoa häviäjä. Toki on myös huomioitava, että perussuomalaisista paenneiden sinisten koko 17 kansanedustajan eduskuntaryhmä katosi vaalituloksen myötä kertaheitolla.

Vilkkaasta äänestysaktiivisuudesta tämän vuoden vaaleissa kertoi se, että äänestysprosentti nousi neljän vuoden takaisesta peräti 1,9 prosenttiyksikköä. Eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti tänä vuonna 72 prosenttia äänioikeutetuista.