Poutasään jälkeen Suomen on pysyttävä kärryillä turvallisuusympäristön muutoksista

Mika Aaltola kirjoittaa uutuuskirjassaan Poutasään jälkeen, että vanhat kylmän sodan opit eivät enää toimi maailmanjärjestyksen myllerryksessä.

Mika Aaltola toteaa maailmanjärjestyksen olevan myllerryksessä eilen 10. huhtikuuta julkistetussa uutuuskirjassaan Poutasään jälkeen. Tässä tilanteessa Suomen on pysyttävä eheänä maailmanluokkaisena valtiona ja tiedostettava turvallisuusympäristön muutokset.

Poutasäällä Aaltola viittaa aikaan 1990-luvulta Krimin valtaukseen asti. Kylmän sodan jännitteiden kadottua Euroopassa uskottiin vahvasti liberaaliin demokraattiseen poliittiseen järjestelmään ja liberaaliin sääntöperäiseen maailmanjärjestykseen. Maailmankaupassa päästiin eteenpäin, geopoliittiset haasteet purkautuivat osittain ja demokratisaation aalto eteni. Ajateltiin, että Euroopan rajoja ei muutettaisi voimatoimin.

Poutasää päättyi, kun Krimin valtaus ja Ukrainan sota havahduttivat maailmanjärjestyksen myllerrykseen. Yhdysvaltojen vaalit 2016 ja Brexit ovat jatkaneet kehitystä. Muita muutoksen merkkejä ovat informaatioteknologinen vallankumous, globaalin talouden haasteet ja muuttoliikkeet. Suurvaltapolitiikka on vahvistunut ja Suomen geostrateginen merkitys korostunut.

Kynnys suoran sodan aloittamiseen on kuitenkin edelleen korkealla. Geopoliittisen pelin kohteena on yhä laajemmin demokraattinen haavoittuvuus esimerkiksi vaalihäirinnän ja korruptioverkkojen kautta. Suomen tasa-arvo, vähäinen korruptio ja korkea koulutustaso ovat vakauttavia ja sisäistä eheyttä ylläpitäviä tekijöitä.

 

– Suomalainen geostrateginen mieli on nähnyt sisäisen eheyden ja maailmanluokkaisen yhteiskunnan keskeisenä resurssina myös ulkopolitiikassa, Aaltola taustoittaa kirjan julkistamistilaisuudessa.

Aaltolan mukaan vaalikeskusteluissa on toistunut osallistavan, mukaanottavan ja demokraattisen prosessin tärkeys.

 

– Tämä on tullut paljon konkreettisemmaksi, kun olemme katselleet demokraattisia regressioita, taantumia, polarisaatiota, monenkaltaista poliittista ongelmaa Atlantin kummallakin rannalla. Geopoliittisen ongelmantuottamisen, epävakauttamisen mahdollisuudet ovat pienemmät juuri Suomen kaltaisessa valtiossa, joka monella tavalla saattaa olla immuunimpi ulkoiselle häirinnälle kuin moni muu länsieurooppalainen valtio.

Aaltola puhuu geopoliittisesti korvamerkityistä verkostoista, joilla voi olla epävakauttavaa vaikutusta. Esimerkiksi Airiston Helmen ja Nordean rahanpesutapaukset ovat merkittäviä, koska rahanpesuverkostot muodostavat lojaaliussuhteita, jotka tietyissä tilanteissa saattavat olla käytettävissä moniin tarkoituksiin.

 

– Rahanpesumaailman yhteydet vaalihäirintään ovat havaittavissa. Huomaamme ne paremmin kuin aikaisemmin. Vaalihäirinnästä sen verran, etten Suomen vaaleissa ole tällaista ulkoista häirintää havainnut.

Ulkomaalaiset yhteydet ja niiden mukanaan tuoma potentiaali on Aaltolan mukaan tärkeä tunnistaa. Esimerkiksi Jokerien venäläisomistuksen taustalla tuskin on mitään salaperäistä operaatiota. Kuitenkin yhteyksien tiedostaminen ja julkinen keskustelu usein itsessään ehkäisevät negatiivisia piirteitä. Kaupankäynnissä esimerkiksi Venäjän ja Kiinan kanssa on pidettävä mielessä, että ne käyttävät yrityksiä omien päämääriensä tavoitteluun. Vaikkapa Huawein kaltaisilla jäteillä on myös valtiollisia päämääriä.