Pianisti palvelee aseettomasti soittokunnassa

Kaartinjääkäri Joona Laukkanen päätti suorittaa aseettoman palveluksen, koska ei koe pystyvänsä tappamaan. Tehtävä soittokunnassa sopii musiikinopettajaksi haluavalle Laukkaselle.

Kaartinjääkäri Joona Laukkanen / aseettomana palveleva kosketinsoittaja Kaartin soittokunnan varusmiesyhtyeessä / Kaartin jääkärirykmentti / TJ 77

"Tämänhetkinen tehtäväni armeijassa on soittaa koskettimia soittokunnassa. Samalla toimin soittokunnan vanhimpana ja olen vastuussa porukasta. Hoidan soittokunnan lomapuoltoja, yövapaita, komennuksia ynnä muuta sisäistä organisointia.

Suoritan aseetonta palvelusta. Pohdin todella pitkään, mitä teen, jos en pystykään suorittamaan aseetonta palvelusta. Lähdenkö aseelliseen palvelukseen vai sivariin? Nyt olen tässä, ihan hyvin kävi. Ne päivät ovat harvassa, että kadun tulleeni. Kyllä tämä on ollut kokemisen arvoinen paikka.

Perusteena sille, miksi olen aseettomassa palveluksessa, on arvot. Kylmä fakta on se, että jos syttyisi sota ja minulla olisi ase kädessä vihollisen tullessa, ensimmäinen ajatukseni olisi, että tuolla on toinen ihminen. En pystyisi vetämään heti liipaisimesta, vaikka pitäisi. Toinen kylmä fakta on, että, jos epäröisin vihollisen ollessa tähtäimessä enkä vetäisi liipaisimesta,  joko selviäisin hengissä ja luoti menisi ohi tai sitten luoti osuisi minuun ja kuolisin. Kun kuolisin, viholliset tappaisivat kaverini. Jos epäröisin, en näkisi itseäni hyödylliseksi. Siksi en nähnyt mitenkään järkeväksi hakea aseelliseen palvelukseen. Tuntuu luontevimmalta olla aseettomassa palveluksessa, koska en pystyisi satuttamaan toista ihmistä saatikka tappamaan.

Peruskoulutuskausi oli aluksi vähän sekavaa. Ensimmäiset pari viikkoa menivät siihen, että kerroin luutnanteille ja alikersanteille, että olen aseettomassa palveluksessa. P-kauden edetessä kaikki alkoivat oppia, että olen aseettomassa palveluksessa. Käytännössä osallistuin kaikkiin samoihin koulutuksiin kuin muut, marssikoulutuksiin, majoitusharjoituksiin, tetsausleireihin ja tällaisiin. Kuitenkaan en koskenut mihinkään aseisiin, rynnäkkökivääreihin, telamiinoihin tai käsikranaatteihin. Niissä kaikissa on tavoitteena, että vahingoitetaan toista.

Kun muut harjoittelivat ampuma-asentoja, seisoin vieressä. Kun muut lähtivät ampumaradalle, seisoin vieressä ja katsoin, kun muut ampuivat. Se oli suoraan sanoen tylsää. Mietin, olisiko minulle ollut mitään hyödyllisempää tekemistä. Olisinko voinut saada koulutusta lääkintään tai muuhun, mistä olisi hyötyä sodan aikana.

Ennen inttiä harrastin musiikkia ja teatteria ja harjoittelin. Tein satunnaisia opettajan hommia alakoululle ja sain siitä vähän rahaa elämään. Tein myös kassatyöntekijän töitä saadakseni työkokemusta ja taskurahaa. Syksyllä 2020 lähden opiskelemaan Kuopioon musiikkipedagogiaa. Se yhdistää mukavasti musiikkiharrastuksen ja tavoitteen päästä musiikinopettajaksi.

Olen saanut intistä soittotaitoa ja -kokemusta. Toiseksi olen oppinut kurinalaisuutta. Pystyn päättämään, moneltako herään, mitä teen ja milloin lepään. Vanhimpana toimimisesta on tullut kyky johtaa ja organisoida. Olen saanut myös todella paljon uusia tuttavia ja ystäviä. Luulen, että moni heistä ajautuu musiikin alalle, ja tulevaisuudessa tulen mahdollisesti tekemään töitä aika monen kanssa.

Tykkään esiintyä. Se, millaista esiintyminen on, riippuu päivästä ja siitä, miten yleisö on mukana. Jos yleisö on täysillä mukana, siitä saa todella paljon energiaa ja haluaa vetää todella hyvin. Jos yleisö on laiska ja flegmaattinen, energiaa ei oikein saa takaisin ja keikka saattaa mennä niin sanotuksi harjakeikaksi, että nyt vaan soitetaan ja saadaan keikka pois alta.

Parhaat kokemukset tulevat, kun keikka on todella hyvä. Päällimmäisenä tulee mieleen, kun olimme Suomenlinnassa Kaartin soittokunta 200 -festivaalien jatkoilla mastovajassa. Kaikki odottivat, että se on tosi iso paikka. Kun pääsimme paikalle, meille osoitettiin pieni parin kasarmikäytävän levyinen puuvaja, johon oli tehty ravintola. Kaikille tuli sellainen fiilis, että jaha, tämäkö on se paikka.

Oli oikeasti kunnon jatkot, ja kaikki olivat täysillä mukana alusta loppuun kaksi tuntia. Kaikki bilettivät siellä. Se oli mahtava kokemus ja ehkä yksi parhaista asioista, mitä olen täällä päässyt tekemään. Yksi ehkä pahimmista kokemuksista oli sitten seuraavana päivänä, kun kaikki piti purkaa. Kaikki olivat niin väsyneitä ja kaikki meinasi levitä käsiin, kun piti purkaa todella iso mobiililava.

Jos joku pohtii vakavasti palveluksen suorittamista aseettomana, kannattaa ihan rohkeasti ottaa asia esiin kutsunnoissa tai yksikössä. Tunnen henkilöitä, jotka ovat kesken palveluksenkin päättäneet siirtyä aseettomaan palvelukseen, koska eivät ole pystyneet suorittamaan aseellista palvelusta.

Soittokunta on mielestäni todella hyvä paikka suorittaa palvelus, jos haluaa suorittaa sen musiikin parissa. Haluat sitten suorittaa sen soittaen, tekniikkaa tehden tai mediamiehenä, niin soittokunta on ihan sinun paikkasi. Pääsee tekemään paljon asioita ja sellaista, mitä muut varusmiehet eivät näe."

Kaartin varusmiessoittokunnan Showband korjattu 4.7.2019 klo 17.22 muotoon Kaartin soittokunnan varusmiesyhtye.