Peter Hultqvistin mukaan puolustuksen kehittäminen vaatii muutakin kuin rahaa
Ruotsi haluaa rakentaa puolustusvoimansa vastaamaan voimassa olevassa puolustuspäätöksessä asetettuja tavoitteita. Asevelvollisuuden kehittäminen on siinä keskeisessä asemassa.
Ruotsin puolustuksen kehittäminen ja puolustusyhteistyö Suomen kanssa nousivat puheenaiheiksi Kouvolassa järjestetyssä turvallisuuskonferenssissa 13. syyskuuta 2019. Yksi konferenssin puhujista, Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist avasi Ruotsin puolustusmallia ja hallituksen puolustuspolitiikkaa. Hän nosti esille sen, että Ruotsi suunnittelee investoivansa valtavasti rahaa puolustuksensa kehittämiseen lähivuosina, mikä ei yksinään riitä. Uskottavan puolustuksen rakentaminen on riippuvainen useista tekijöistä.
– Sotilaallisten voimavarojen rakentamisessa ei ole kysymys vain rahasta, vaan ne ovat riippuvaisia myös aikarajoista, henkilöstöstä, sotilaista ja suojatuista systeemeistä, jotka toimivat yhdessä. Se ei ole helppoa, Hultqvist toteaa.
Hultqvist näkee Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tärkeänä, etenkin maiden välisen kommunikoinnin.
– Mielestäni meidän pitää jatkaa yhteisiä harjoituksia niin maa-, meri- kuin ilmavoimienkin kanssa. On tärkeää jakaa informaatiota maiden välillä, jotta voimme suunnitella toimintaa pitkällä tähtäimellä. Suomella ja Ruotsilla täytyy olla kyky hyödyntää toistensa infrastruktuuria tarvittaessa. Työskentelemme tällä hetkellä lainsäädännön kanssa, jotta voimme antaa ja vastaanottaa apua Suomelta nopeammin, Hultqvist pohtii.
Ukrainan kriisin seurauksena Ruotsi laati uuden puolustuspäätöksen vuonna 2015. Päätöksen tavoitteena on suunnata Ruotsin puolustusvoimat kohti kansallista puolustusta kriisinhallintatehtävien lisäksi. Asevelvollisuus palautettiin, koska palkka-armeijalla ei pystytty luomaan uusia tavoitteita vastaavaa puolustusta ja valmiutta. Hultqvist näkee Suomen asevelvollisuuden hyvänä vertailukohtana Ruotsin asepalveluksen kehittämiselle.
– Se voisi olla mielenkiintoista jakaa kokemuksia Suomen kanssa, ja tämä auttaisi varmasti molempia maita varusmiespalveluksiensa kehittämisessä. Ruotsin ja Suomen asevelvollisuuden suurimpana erona on tällä hetkellä varusmiesten määrä. Meillä aloittaa uusia alokkaita vuosittain 4000, mutta suunnitelmana on kaksinkertaistaa määrä 8000:een.
Kouvolan turvallisuuskonferenssissa puhui Hultqvistin lisäksi useita asiantuntijoita, kuten puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, EU:n sotilasesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, eversti Jyri Raitasalo. Päivän teemat vaihtelivat laajasti Suomen ja Ruotsin puolustusmalleista muun muassa koko Euroopan turvallisuuteen ja puolustukseen, Itämeren alueen uhkakuviin ja yleisen asevelvollisuuden kehittymiseen 2020-luvulle.
