Pahimpia eivät ole aamut
Kirjoittaja ei ymmärrä aamujen toivottamista.
Varusmiespalveluksessa on omat huonot puolensa, mutta ei huonoja asioita voi paeta. Aamujen laskeminen siviilissä kuulostaisi kovin itsetuhoiselta. Jollakin tavalla aamu demonisoidaan. "Aamuja"-huuto on pahimman luokan piruilua. Onko se nyt aamujen vika, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus?
En ole koskaan ymmärtänyt "Aamuja!"-huutoa. Ihmisille, jotka pitävät aamuista ei edes kasarmilla herääminen saa mielipidettä muuttumaan. Toki herätys päättää pitkänkin, melko vapaamuotoisen jakson päiväohjelmasta, ja useille herätys on varmaan melko varhainen.
Varusmiehen aamu on vakava. Edes sille parhaalle tupakaverille ei tule sanotuksi sanaakaan. Aamupalalla tunnelma on haudanvakava. Eilisen iltapalan leikkimieliset kaskut ja sananlaskut ovat muisto vain. Mistä tämä tummanpuhuva puhumattomuus johtuu?
Ensimmäisenä epäilen ajankohtaa. Kello kuusi ei siteerata Leinoa tai muistella toissa kesäistä ravustusreissua. Jos jotain suusta tulee, se on lyhyttä ja tylyä toteamista. Aiheet toki ovat klassiset keskustelun avaukseen. Säähän tai yhteiseen kokemukseen perustuvat ilmaisut eivät valitettavasti tässä yhteydessä saa aikaan muuta kuin hymähdyksiä.
Heräämisestä on puurolautasen kanssa pöytään istuttaessa enimmillään kulunut puolisen tuntia. Sinä aikana ei ole tapahtunut mitään mullistavaa. Päivystäjillä on keskeinen rooli aamun suhteen. Hän on henkilö, joka on ollut hereillä pisimpään herätyksen tullessa. Hänellä, jos jollain on mahdollisuus aamupalaa ennen löytää päivään mielekkyys.
Herätyksen ei tarvitse olla voimakas. Joissakin yksiköissä on aamubiisi. Sen oikeaoppinen valinta voi tuottaa suurenmoisia tuloksia. Toissa aamuna soitin afrikkalaista svingiä, Tamouya Gouli -nimisen kappaleen. Vaikka siinä suorastaan huudetaan aamuja, moni palvelustoveri käveli hymyssä suin päivystäjän pöydän ohi.
Pienet poikkeavuudet ovat parasta samankaltaisissa aamuissa. Muonituskeskuksessa näitä poikkeavuuksia kutsutaan ekstra-tuotteiksi. Niillä on korvaamaton vaikutus taistelijan päivään. Edellisillan iltapalalta ylitse jääneet hedelmät, parhaassa tapauksessa kanelipullat, muuttavat mielialan ja saavat ruokailijoiden silmät tuikkimaan kilpaa. Ekstra-tuotteet ansaitsisivat ainakin oodin tai vaikka ikioman juhlapäivän.
Jos aamusta tulisi mukava, varusmiehen sanavarasto kokisi kolauksen. Aamu-johdanteisten sanojen, kuten aamuinen ja aamuja, ympärille muodostetut lauseet toistuvat niin usein, että hiljaisuus saattaisi syventyä entisestään näiden menettäessä merkityksen.
